Blogisarja superuteliaisuudesta – osa 1

Vuonna 2018 luin Kenneth Mikkelsenin ja Richard Martinin kirjan ”The Neo-Generalist”, ja se sanoitti jotain pitkään pohtimaani. Kirjassa kuvataan ihmistyyppi, joka viihtyy muutoksessa, rakastaa oppimista ja liikkuu ketterästi eri osaamisalueiden välillä. Lokeroin tämän tuolloin mielessäni luovuuden lisäksi myös uteliaisuuden kategoriaan. 

Nyt kun tekoäly muovaa tapaamme työskennellä ja oppia, nämä kaksi teemaa – neogeneralismi ja vahva uteliaisuus – kietoutuvat mielessäni yhteen entistä vahvemmin. 

Ja lanseeraan tässä otsikon sanan SUPERUTELIAISUUS! 

Tekoälyn myötävaikutuksella on kehkeytymässä jotain aivan uudenlaista.

Kyse ei ole tavallisesta uteliaisuudesta tai satunnaisesta kiinnostuksesta teknologiaa kohtaan – superuteliaisuus nojaa neogeneralistin mindsetin ja systemaattisen tekoälyn hyödyntämisen yhdistelmään. Tekoäly ruokkii uteliasta mieltä.

Superuteliaisuus on enemmänkin tietoinen asenne, valinta ja toimintatapa, jossa yhdistyvät pohtijan erinomainen kyky hahmottaa kokonaisuuksia ja ajatella sekä tekoälyn mukanaan tuoma mahdollisuus oppia entistä nopeammin. 

Superutelias toimii sekä luovana ajattelijana että tekoälyn työparina & ohjaajana. Tällainen uteliaisuus mahdollistaa ennennäkemättömän tehokkaan tavan laajentaa omaa ajattelua. Toki vertaiskeskustelut ovat parasta mitä on, mutta tekoäly tuo pöytään paljon hyvää.  

Miten superuteliaisuus eroaa tavallisesta uteliaisuudesta?

Superuteliaita on aina ollut. Nyt tekoälyajassa heistä tulee, ja on tullut, paljon aiempaa nopeampia ja tuottavampia. Superuteliaisuudessa oppiminen ja oman osaamisen kehittäminen muovautuu tekoälyn tukemana aiempaa vielä järjestelmällisemmäksi ja tavoitteellisemmaksi toiminnaksi. Hän ei tyydy tavanomaisen ahkeraan tiedonhakuun, vaan hakee syvällisempää ymmärrystä. 

Parhaimmillaan tie vie kohti yhteisöllistä arvonluontia. Organisaatio hyötyy, asiakas hyötyy, työntekijä hyötyy. Superuteliaisuus rakentaa pitkäjänteisesti arvokasta ymmärrystä koko yhteisön hyödyksi. 

Superuteliaisuus eroaa siis monin tavoin – summaan alla viisi näkökulmaa:

1. Systemaattisuus vs. satunnaisuus

• Arkipäiväinen uteliaisuus on hetkellistä ja impulsiivista, oikein hyödyllistä, mutta ei sitä, mistä nyt kirjoitan. 
• Superuteliaisuus on järjestelmällistä ja tavoitteellista uuden tutkimista, usein mielessä on jokin suunta, määränpää, idea.
• Superuteliaisuus hyödyntää sekä nopeaa intuitiota (Daniel Kahnemanin Systeemi 1) että analyyttista päättelyä (Systeemi 2), jota tekoäly osaltaan tehostaa. 
• Superutelias kehittää tietoisen prosessin oppimiselle ja kehittymiselle, mutta on samalla avoin serendipiteetille – eli yllättäville yhdistelmille, sattumuksille ja oivalluksille. 

2. Syvyys vs. pintaraapaisu

• Tavallinen uteliaisuus jää usein pinnallisemmaksi, nopeaksi tiedonhauksi
• Superutelias pyrkii ymmärtämään ilmiöitä syvällisemmin: yhdistelee eri näkökulmia ja etsii piileviä yhteyksiä
• Superutelias käyttää tekoälyä laajentamaan tätä kykyä entisestään
• Superutelias liikkuu sulavasti eri osaamisalueiden rajapinnoilla (arvostamani John Hagelin mukaan ‘weak links & edges’) ja löytää sieltä uusia mahdollisuuksia

3. Jatkuvuus vs. hetkellisyys

• Tavallinen uteliaisuus usein hiipuu haasteen edessä
• Superuteliaisuus on sinnikästä ja pitkäjänteistä
• Rakentaa jatkuvasti uutta ymmärrystä edellisen päälle
• Superutelias näkee jokaisen haasteen mahdollisuutena kehittyä ja oppia lisää. Lainaan Peppi Pitkätossua: “Tätä en olekaan koskaan ennen yrittänyt, joten luulen, että ihan varmasti onnistuu!”

4. Työkalut ja metodit

• Tavallinen uteliaisuus nojaa tuttuihin tiedonhankinnan tapoihin
• Superuteliaisuus hyödyntää aktiivisesti tekoälyä ja sen mukanaan tuomia monenlaisia uusia työkaluja
• Superutelias kehittää tietoisesti omia oppimisen ja tutkimisen menetelmiään

5. Vaikuttavuus

• Tavallinen uteliaisuus jää helposti henkilökohtaiselle tasolle, ilahduttaa ja sivistää toki tekijäänsä
• Superutelias ihminen pyrkii luomaan arvoa laajemmin: tiimilleen, organisaatiolleen, yhteiskunnalle. 
• Superuteliaaseen asenteeseen ja toimintatapaan kuuluu jakaa oppeja ja kehittää yhteisöään → se on vaikuttavaa

Miksi superuteliaat tietotyön uudistajat ovat tärkeitä juuri nyt?

Superuteliaat ovat työelämän uudistajia ja edelläkävijöitä. Superutelias ymmärtää, ettei tekoälyn kohdalla ole kyse vain työkaluista. Kyse on laajemmin tulevaisuuden työstä: ihmisistä, prosesseista, verkostoista ja toki myös työkaluista. 

Superutelias ottaa luontevasti laajemman roolin ja toimii samanaikaisesti oppijana, opettajana ja sillanrakentajana. Moderni tietotyöläinen, se edelläkävijä & superutelias, hyödyntää monipuolisesti tekoälyä työssään ja auttaa aktiivisesti koko työyhteisöä. 

Tekoälyn myötä kisa kovenee. Monilla toimialoilla ja ammateissa pelkkä erikoistuminen tai pinnallinen yleisosaaminen ei kohta enää riitä. Näemme jo nopeaa rutiinitehtävien automatisoitia ja yhä arvokkaammaksi osaamiseksi nousee kyky nähdä asiayhteyksiä, tunnistaa mahdollisuuksia ja rakentaa siltoja eri osaamisalueiden välille. Tämä on luontaista superuteliaille. Hän ottaa tekoälyn taitavasti sparrauskumppanikseen – ja juuri tässä tekoäly antaa lisäpotkua oppimiseen ja kehittymiseen.

Superutelias on mahdollisuuksien näkijä

Kuten neo-generalisteja on superuteliaita osaajiakin vaikea lokeroida. Superutelias toimija kun ei aina istu perinteisiin organisaatiolaatikoihin. Hän on se, jonka käsi nousee aina ylös kun haetaan uuteen kokeiluun tekijää. Hän on se, joka synnyttää eri osastojen välille synergiaa.

He ovat yhteisöille arvokkaita: superutelias näkee mahdollisuuksia siellä missä muut näkevät enimmäkseen kaaosta ja tietoturvauhkia. Esimerkiksi kun organisaatiossa otetaan käyttöön tekoälyä, superutelias ei keskity vain työkalujen opetteluun, hän näkee nopeasti laajemman kuvan: miten tämä muuttaa omia ja tiimimme työtapoja, millaisia yhteistyön muotoja voisi rakentaa ja miten kehittää koko organisaation osaamista ja toimintaa – mitä aidosti uutta voisimme tehdä?

Kirjoitan lähipäivinä ja -viikkoina aiheesta lisää, kiitos jos seuraat! 

Innostuksella 🌟  

Riitta
__

PS. Missionani on jo 15 vuotta ollut “pelastaa keski-ikäiset tietotyöläiset” – jatkan tätä työtä! Lääkkeeksi: superuteliaisuus & tekoäly ❤️ 

Lue blogisarjan osa 2 täältä 👉 https://raesmaa.com/2025/02/09/tekoalylla-avarrat-uteliaisuutesi-superuteliaisuudeksi/

Lue blogisarjan osa 3 täältä 👉 https://raesmaa.com/2025/03/06/selkeasta-kaoottiseen-miten-superutelias-johtaja-hyodyntaa-tekoalya-eri-toimintaymparistoissa/

#superuteliaisuus #jatkuvaoppiminen #GenAI #tulevaisuudentyö #futureofwork #futures #supercuriosity

Aihetta sivuavat aiemmat blogipostaukseni → 

• “Oletko neo-generalisti?” https://raesmaa.com/2018/05/20/oletko-neo-generalisti/
• “Transformaation pehmeät kulmat ja jatkuva oppiminen”
  https://raesmaa.com/2018/03/12/transformaation-pehmeat-kulmat-ja-jatkuva-oppiminen/