-
Continue reading →: AI is pushing organisations toward an inevitable crisisWhy does AI cause so much resistance in the workplace? It is a question of people’s identity and sense of purpose. A new phase of growth is needed.
-
Continue reading →: Tekoäly pakottaa organisaatiot uuteen kehitysvaiheeseenMiksi tekoäly aiheuttaa niin paljon vastustusta työpaikoilla? Kyse on ihmisten identiteetistä ja merkityksellisyydestä. Tarvitaan uusi kasvuvaihe.
-
Continue reading →: Vaikuttava kirjoittaminen tekoälyn avulla – PARAS-suunnittelukehysPARAS-suunnittelukehys auttaa laatimaan tekstejä, jotka vaikuttavat.
-
Continue reading →: Tekoäly on tunneköyhä systeemi 1 – se vaatii uudenlaista muutosjohtamistaTekoäly haastaa tietotyöläisten identiteettiä tavalla, johon perinteinen muutosjohtaminen ei riitä.
-
Continue reading →: AI Skills vs. Systems – vaikutusmatriisi HR-ammattilaisille ja johtajilleGeneratiivinen tekoäly tupsahti työpöydillemme niin vauhdikkaasti, että tapamme oppia haastettiin kunnolla. Monessa organisaatiossa ihmetellään miten tukea työntekijöitä tekoälytaitojen kehittämisessä, ja samanaikaisesti varmistaa turvallinen ja vastuullinen käyttö. Kehitin tekoälyoppimisen matriisin erityisesti henkilöstöhallinnon ammattilaisille ja kaikille johtajille avuksi ajankohtaiseen pohdintaan: miten organisaatiomme varmistaa, että tekoälyä käytetään hyödyksi ja ilman hurjia riskejä. Ei…
-
Humanistit, insinöörit ja tekoäly
Published by
on
Continue reading →: Humanistit, insinöörit ja tekoälyIkiaikainen keskustelu humanististen tieteiden ja insinööritieteiden välisestä suhteesta saa minut toisinaan puhisemaan. Asia puskee pintaan tekoälyn muovatessa työmaisemaamme. Tätä perinteistä jakoa ja siihen liittyviä tarinoita pitää ainakin osin päivittää. (Disclaimer: jutussa saatan vetää jossain kohtaa mutkan suoraksi.) ”Teknologit jyräävät, ihmiset unohtuvat” -koulukunta Tähän koulukuntaan kuuluvat esimerkiksi monet opettajat, journalistit ja yrityspuolella…
-
Continue reading →: Tekoäly kunnanvaltuutetun apuna – case MäntsäläTekoäly on tehokas työkalu kunnanvaltuutetulle.
-
Continue reading →: Varjo-AI työpaikoilla: 75% käyttää tekoälyä – yli puolet heistä salaaTekoälyä kieltoja uhmaten! Generatiivisen tekoälyn käyttö leviää työpaikoilla villisti. Miten kääntää varjo-AI hyödyksi?
-
Continue reading →: Selkeästä kaoottiseen – Miten superutelias johtaja hyödyntää tekoälyä eri toimintaympäristöissäMiten superutelias johtaja hyödyntää tekoälyä Cynefin-mallin mukaisesti – niin selkeissä ja monimutkaisissa tilanteissa kuin kaoottisissa kriiseissäkin.
-
Continue reading →: Tekoälyllä avarrat uteliaisuutesi superuteliaisuudeksiBlogisarja superuteliaisuudesta – osa 2 Uteliaisuus rikastuttaa elämää monin tavoin ja siksi se kiinnostaa. Uteliaisuutta on tutkittu valtavasti ja olen viime kuukausina syventynyt sen ihmettelyyn. Uteliaisuutta voi jäsentää monin tavoin. Aloitan yksinkertaisesta tavasta jakaa uteliaisuus kolmeen tyyppiin, tässä englanniksi: intrapersonal, interpersonal and transpersonal. Suomeksi vaikkapa näin (vapaa käännös): Tässä esitelty…
-
Continue reading →: Mitä on superuteliaisuus?Blogisarja superuteliaisuudesta – osa 1 Vuonna 2018 luin Kenneth Mikkelsenin ja Richard Martinin kirjan ”The Neo-Generalist”, ja se sanoitti jotain pitkään pohtimaani. Kirjassa kuvataan ihmistyyppi, joka viihtyy muutoksessa, rakastaa oppimista ja liikkuu ketterästi eri osaamisalueiden välillä. Lokeroin tämän tuolloin mielessäni luovuuden lisäksi myös uteliaisuuden kategoriaan. Nyt kun tekoäly muovaa tapaamme…
-
Continue reading →: The AI Skills vs Systems Impact Matrix: A Practical Way Looking at GenAI Learning in OrganizationsThe rapid emergence of Generative AI is fundamentally changing how we work and learn. Organizations are struggling with how to support employees in developing GenAI skills while ensuring responsible and effective use. My AI Skills vs Systems Impact Matrix is for managers and HR to balance individual GenAI skill development…
-
Continue reading →: 70:20:10-malli, osaamisen kehittäminen ja tekoälyTekoäly mullisti tietotyön, ja se teki sen aiempia teknologiamuutoksia tymäkämmin. Kaikilta vaaditaan nopeaa sopeutumista. Monet meistä tietotyöläisistä on varsin tottunut ratkomaan teknologian eteen heittämiä haasteita ja kehittämään omaa osaamista, mutta kaikille tämä ei ole yhtä helppoa. Generatiivisen tekoälyn nopea yleistyminen työpaikoilla asettaa organisaatiot haasteen eteen: miten ottaa uusi teknologia käyttöön…
-
Continue reading →: Organisaatiokulttuuri vaikuttaa tekoälyn käyttöönoton onnistumiseenTekoälyn käyttöönotto nostaa pintaan organisaation todellisen toimintakulttuurin. Väitän, että kulttuuri määrittää sen miten tekoäly (tai mikä tahansa teknologia) lopulta juurtuu – tai jää juurtumatta – organisaation arkeen. Tunnistin nopealla pohdinnalla erilaista neljä kulttuurimallia – kaikkiin olen törmännyt. Nämä ovat osin karikatyyrejä – ymmärrätte, että monimuotoisuutta on enemmän. 1. Teknologiasankarien kulttuuri:…
-
Continue reading →: Generatiivisen tekoälyn käyttötavat eri ikäpolvissa: juniorit vs. senioritGeneratiivisen tekoälyn käyttötavoissa on selkeitä eroja eri ikäpolvien välillä. Harvard Business Schoolin tutkimus kertoo, että nuoremmat ammattilaiset keskittyvät yksittäisiin tehtäviin ja arkiprosesseihin, kun taas pidempi työkokemus tuo etuja riskienhallintaan ja tekoälyn strategiseen hyödyntämiseen laajemmassa organisaatiokontekstissa. Tutkimus haastaa myös yleisen oletuksen siitä, että juniorit olisivat parhaita opettamaan senioreille tekoälyn käyttöä. Harvard…
-
Continue reading →: Luovuus/kompleksisuus tietotyössä & generatiivisen tekoälyn rooliLuonnostelin nelikentän havainnollistamaan tekoälyn (GenAI) roolia erilaisissa tietotyössä tyypillisissä tehtävissä. Yksinkertainen matriisini jakautuu luovuuden (pystyakseli) ja kompleksisuuden (vaaka-akseli) mukaan neljään osa-alueeseen: Toivottavasti nelikenttäni auttaa sinua hahmottamaan, miten tekoäly tukee eri työtehtävissä ja toisaalta yhtä tärkeänä, mitä osaamista tarvitset tulevaisuudessa. Kaksi kysymystä sinulle: Riitta 🌟 #Tekoäly #GenAI #Osaamisenkehittäminen #Tulevaisuudentyö

