-
Continue reading →: Mitä on superuteliaisuus?Blogisarja superuteliaisuudesta – osa 1 Vuonna 2018 luin Kenneth Mikkelsenin ja Richard Martinin kirjan ”The Neo-Generalist”, ja se sanoitti jotain pitkään pohtimaani. Kirjassa kuvataan ihmistyyppi, joka viihtyy muutoksessa, rakastaa oppimista ja liikkuu ketterästi eri osaamisalueiden välillä. Lokeroin tämän tuolloin mielessäni luovuuden lisäksi myös uteliaisuuden kategoriaan. Nyt kun tekoäly muovaa tapaamme…
-
Continue reading →: The AI Skills vs Systems Impact Matrix: A Practical Way Looking at GenAI Learning in OrganizationsThe rapid emergence of Generative AI is fundamentally changing how we work and learn. Organizations are struggling with how to support employees in developing GenAI skills while ensuring responsible and effective use. My AI Skills vs Systems Impact Matrix is for managers and HR to balance individual GenAI skill development…
-
Continue reading →: 70:20:10-malli, osaamisen kehittäminen ja tekoälyTekoäly mullisti tietotyön, ja se teki sen aiempia teknologiamuutoksia tymäkämmin. Kaikilta vaaditaan nopeaa sopeutumista. Monet meistä tietotyöläisistä on varsin tottunut ratkomaan teknologian eteen heittämiä haasteita ja kehittämään omaa osaamista, mutta kaikille tämä ei ole yhtä helppoa. Generatiivisen tekoälyn nopea yleistyminen työpaikoilla asettaa organisaatiot haasteen eteen: miten ottaa uusi teknologia käyttöön…
-
Continue reading →: Organisaatiokulttuuri vaikuttaa tekoälyn käyttöönoton onnistumiseenTekoälyn käyttöönotto nostaa pintaan organisaation todellisen toimintakulttuurin. Väitän, että kulttuuri määrittää sen miten tekoäly (tai mikä tahansa teknologia) lopulta juurtuu – tai jää juurtumatta – organisaation arkeen. Tunnistin nopealla pohdinnalla erilaista neljä kulttuurimallia – kaikkiin olen törmännyt. Nämä ovat osin karikatyyrejä – ymmärrätte, että monimuotoisuutta on enemmän. 1. Teknologiasankarien kulttuuri:…
-
Continue reading →: Generatiivisen tekoälyn käyttötavat eri ikäpolvissa: juniorit vs. senioritGeneratiivisen tekoälyn käyttötavoissa on selkeitä eroja eri ikäpolvien välillä. Harvard Business Schoolin tutkimus kertoo, että nuoremmat ammattilaiset keskittyvät yksittäisiin tehtäviin ja arkiprosesseihin, kun taas pidempi työkokemus tuo etuja riskienhallintaan ja tekoälyn strategiseen hyödyntämiseen laajemmassa organisaatiokontekstissa. Tutkimus haastaa myös yleisen oletuksen siitä, että juniorit olisivat parhaita opettamaan senioreille tekoälyn käyttöä. Harvard…
-
Continue reading →: Luovuus/kompleksisuus tietotyössä & generatiivisen tekoälyn rooliLuonnostelin nelikentän havainnollistamaan tekoälyn (GenAI) roolia erilaisissa tietotyössä tyypillisissä tehtävissä. Yksinkertainen matriisini jakautuu luovuuden (pystyakseli) ja kompleksisuuden (vaaka-akseli) mukaan neljään osa-alueeseen: Toivottavasti nelikenttäni auttaa sinua hahmottamaan, miten tekoäly tukee eri työtehtävissä ja toisaalta yhtä tärkeänä, mitä osaamista tarvitset tulevaisuudessa. Kaksi kysymystä sinulle: Riitta 🌟 #Tekoäly #GenAI #Osaamisenkehittäminen #Tulevaisuudentyö
-
Continue reading →: Tekoälykokeilun kolme kulmaa: ihmiset, prosessit ja työkalutRakastan venn-diagrammeja. Piirtelin teille tekoälyn käyttöönottoon ja hyödyntämiseen liittyvän venn-kaavion. Lainasin sen kolme näkökulmaa tietohallinnon puolelta – ”People, process, tools”. Tein vuosia töitä tietohallinnon ammattilaisten kanssa ja tämä kolmen kopla tuli tutuksi. Tässä pikaluonnostelu siitä mitä leikkauskohdista voisi löytyä tekoälyn käyttöönoton kontekstissa: Ihmiset & Työkalut -leikkauskohta Osaamisen kehittäminen: Ihmisten kouluttaminen…
-
Continue reading →: Tekoäly ja osaamisen kehittämisen haaste tietotyössä – kenen vastuulla?Tekoälyn myötä osaamisen kehittäminen ja sen haasteet ovat nousseet tärkeäksi osa-alueeksi johdon agendalla. Kokonaiskuva on vielä harvalla selkeä. Tekoälyn voima on hämmentävän suuri ja lisä-/uudelleenkoulutuksen strateginen merkitys on monella toimialalla kiistaton. Johdon vastuu tässä muutoksessa on selvä. Vai onko? Kenen vastuulla osaamisen kehittäminen on tietotyössä? Organisaation ja/tai tietotyön tekijän? Molempien? …
-
Continue reading →: Tekoäly ja Risk of Missing Out 2.0Sosiaalisen median alkuaikoina Amerikan mantereella nousi pinnalle käsite FOMO eli ”Fear of Missing Out”. Monet pelkäsivät jäävänsä paitsi jostain tärkeästä, jos eivät olleet jatkuvasti läsnä sosiaalisessa mediassa. En nähnyt tuolloin somea pelkästään viestintäkanavana, vaan uutena työkaluna tehdä yhteistyötä ja luoda arvoa. Kyse ei ollut vain pelosta, vaan todellisesta riskistä pudota…
-
Continue reading →: Tietotyö, konkarit ja generatiivinen tekoälyTarkkailen tietotyön muutosta erityisesti konkareiden näkökulmasta. Konkareiden, eli meidän ammatillisesti ja kronologisesti ansioituneiden osaajien, joilla on vuosien vankka kokemus ammatissaan ja tietysti vielä elämänkokemus tähän päälle. Lisäksi on kertynyt suuri määrä hiljaista tietoa, joka ansaitsisi tulla paremmin hyödynnetyksi. Tämän hyödyntäminen on monelle organisaatiolle kullanarvoista. Kokeneet asiantuntijat lähtevät etumatkalta tekoälyn hyödyntämiseen.…
-
Continue reading →: Mitä generatiivisen tekoälyn kanssa kannattaa tehdä juuri nyt?Luovan tekoälyn tehokas ja vastuullinen käyttö edellyttää yhteistä suunnittelua.
-
Continue reading →: Tekoälyohjeistuksesta ja tietotyöläisen hyvinvoinnista – 8 askelta alkumetreilleTeknologiat leviävät tietotyötä tekevien piirissä aivan kuten ennenkin, yksilöiden innostuksesta ja aktiivisuudesta ponnistaen, ilman sen kummempia pelisääntöjä. Nyt on tekoälyn vuoro. Tämä on tottakai mahtavaa, mutta samalla saatetaan ottaa tarpeettomia riskejä. Lisäksi ilman koulutusta ja pelisääntöjä aiheutetaan – ainakin osalle – tietotyön tekijöistä turhaa stressiä. Jokaisen yrityksen ja organisaation on…
-
Continue reading →: Selvitys: Tekoälytyökalujen käyttöönotto ja olemattomat ohjeistuksetSilmäilin Salesforce-yhtiön teettämän laajan selvityksen (N=14000) tekoälyn käyttöönoton tilasta yrityksissä. Tutkimus kattaa 14 maata, Suomi on niputettu yhteen muiden Pohjoismaiden kanssa. tl;dr: Vertailu “Kaikki maat” vs. “Pohjoismaat”: muualla käytetään tekoälyä kaksi kertaa useammin, vaikka niiden käyttö olisi kiellettyä. Pohjoismaat sekä Hollanti ja Britannia noudattavat kiltimmin sääntöjä. Kokeilukulttuuri on voimissaan Yhdysvalloissa…
-
Continue reading →: Adapting the 70:20:10 Model for GenAI Integration in the Workplace Learning
Transformations and disruptive changes serve as catalysts for informal learning. In dynamic work environments, these shifts necessitate proactive adaptation by professionals. These adaptations, in turn, become significant opportunities for informal learning, as employees navigate and respond to these changes and build new competencies. As Generative AI (GenAI) rapidly emerges as…
Hei,
Olen Riitta
Rakastan yritysten ja organisaatioiden myynnin, tunnettuuden ja kasvun haasteiden ratkaisemista muun muassa teknologian, viestinnän ja markkinoinnin keinoin.
Uteliaisuus, osaamisen kehittäminen ja jatkuva oppiminen, uudet tavat työskennellä (Future of Work) ja viimeisimpänä tekoälyn hyödyntäminen. Kirjoitan näistä aiheista säännöllisen epäsäännöllisesti – kiitos kun seuraat!
Verkostoidutaanko?
Tilaa blogini
Jos kirjoitusteni aihepiirit kiinnostavat, tilaa blogini
raesmaa.com 