McKinsey ja Deloitte ovat julkaisseet vuoden 2026 tekoälyraporttinsa. McKinsey haastatteli yli 10 000 ja Deloitte yli 3 000 johtajaa. Tutkin raportit ja odotin sitä tavanomaista konsulttikieltä digitalisaatiosta ja skaalautumisesta. Sitähän siellä on, mutta myös tosi paljon kiinnostavaa.

Poimin tähän alle vain muutaman havainnon.

Investoinnit teknologiaan vs. ihmisiin

Ihmisten rooli nostetaan vahvasti esille. Mahtava kehityssuunta ❤️

McKinseyn raportissa eräs johtaja toteaa, että jokaista teknologiaan käytettyä dollaria kohden pitäisi käyttää viisi ihmisiin. 5:1 — aikamoinen suhdeluku, mutta raportin muu data vihjaa samaa. Parhaat tulokset syntyvät organisaatioissa, jotka huolella suunnittelevat työn uusiksi tekoälyn ympärille ja ihmiset huomioiden.

Deloitten raportin data kertoo, että 84 % organisaatioista ei ole suunnitellut työtä tekoälyä riittävästi huomioiden, mutta reilut puolet (53 %) kyllä jo kouluttavat henkilöstöään tekoäly-ymmärrykseen.

Hyvä. Koulutukset ja pilotit pyörivät, mutta kokonaisuutta ja rooleja ei ole vielä ehditty miettiä uusiksi. Unohtakaa siilojen rajat.

Oma pohde: moni ammattiryhmä – ei vain IT – katsoo tekoälyä liian suppeasti oman tonttinsa keskeltä. Kannattaa siirtyä tontin reunoille. Esimerkiksi HR:llä voisi olla vahvempi rooli tässä keskustelussa kuin nyt on. Humanistit, hoi!

Tuottavuus kasvaa, mutta kilpailu syö hyödyn

McKinseyn mukaan organisaatiot, jotka suunnittelevat työn laajemmin uusiksi tekoälyn ympärille eivätkä vain askartele sitä nykyprosessien päälle, saivat parhaimmat tulosvaikutukset. 

Mutta enemmistö (86 %) johtajista kokee, ettei heidän organisaationsa ole valmis ottamaan tekoälyä käyttöön täysimääräisesti. Yritykset jumittavat käyttötapauksissa, jotka parantavat yksilöiden tehokkuutta tehtävätasolla, mutta ne eivät tosiaan näy vielä aikoihin tuloslaskelmassa.

Tuttu kuvio monelle. Tekoälyä ympätään olemassa olevien prosessien päälle, eikä ehditä tai osata miettiä niitä kokonaan uusiksi. Ja siksi ei saada haluttua muutosta organisaatiotasolla.

Deloitten raportti tunnistaa pilottitoiminnassa proof-of-concept trap -ilmiön. Pilottiansa lienee sopiva suomennos. Noin neljännes organisaatioista on saanut suuremman määrän (yli 40 %) pilottiprojekteja siirrettyä tuotantoon.

Mun (ja vähän Porterin) johtopäätös tästä on → Tekoälyn kohdalla tehtävätason tuottavuus ei vielä muuta prosesseja eikä kustannusrakenteita.

Oma pohde: jos organisaatiossa kävisi niin, että tekoäly jää tehtävätason tuottavuusparannukseksi, kilpailijat pääsevät samaan nopeasti.
Tuottavuus kasvaa, mutta kilpailu syö hyödyn.
(Tähän kohtaan voisi kaivaa Porterin esiin.)

Agenttinen AI leviää nopeammin kuin sen hallinta

Deloitten mukaan 23 % organisaatioista käyttää jo agenttista tekoälyä. He ennustavat, että kahden vuoden sisällä luku nousee 74 prosenttiin. Kunnollinen hallintamalli autonomisille agenteille löytyy vain 21 prosentilta.

Melko suuri joukko (75 %) aikoo päästää tekoälyagentit touhuamaan organisaatiossaan, mutta vain viidesosa tietää, miten niitä hallitaan. Jonkinlainen vaaranpaikka tämä on. McKinsey sivuaa samaa teemaa paljon varovaisemmin ja kertoo, että neljännes johtajista odottaa tekoälyagenttien toimivan itsenäisinä tiimin jäseninä lähitulevaisuudessa.

Oma pohde: kyberturva on lähellä sydäntäni ja sieltä poimin mukaan ISMS:n, eli tietoturvallisuuden hallintamallin. Se liittyy esimerkiksi ISO 27001 -sertifiointiin, jonka yhä useampi organisaatio hankkii, sekä myös NIS2-vaatimustenmukaisuuteen (laki on jo voimassa ja koskee toimitusketjuja laajasti). Meillä softa-alalla on selvä trendi tässä. 

Perinteinen lähestymistapa ei riitä 

Yllätyinkö jostain? Kyllä. Ihmiset > teknologia -painotuksesta ja siitä, että tavallaan myönnetään, ettei aiempi resepti ole 100 % toiminut. Verkostoni irvileuka kommentoi tätä McKinseyn osalta somessa “kalleimmaksi omaksi maaliksi ikinä”. Mene ja tiedä. 

McKinseyn kyselyssä tekoälyhankkeissa tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat helppokäyttöisyys, johdon esimerkki ja erillinen tiimi ajamassa tätä muutosta — kaikki ihmislähtöisiä tekijöitä. Hienoa! McKinseyn raportissa mainittu 5:1-suhdeluku viestii,  että vahvasti teknologiavetoinen lähestymistapa ei ole riittävä. Jos olisi, investointipainotusta ei ehkä tarvitsisi kääntää näin vahvasti ihmisten suuntaan. Tokihan ihmisiä on muutoskoulutettu ja ohjattu aiemminkin, mutta painopiste siirtyy nyt vauhdilla tähän suuntaan. Ainakin jos haluaa tuloksia.

Deloitte puolestaan lausuu ”reimagining their businesses rather than optimizing what already exists”. Vallan luova tapa sanoa, ettei nykyinen lähestymistapa riitä.

Molemmat ovat oikeassa ja arvostan, että on kanttia sanoa tämä ääneen. Ja voihan se olla niin, että Amerikassa on laskettu, että ihmiskulman vahvempi painotus on vielä isompi bisnes kuin teknologiatransformaatiot.

Tekoälyteknologiaan on investoitava, mutta panostus ihmisten kykyyn hyödyntää ja johtajien kykyyn johtaa tätä on ratkaiseva.

Kiitos, kun luit!
Riitta

PS. Yksi poiminta vielä, koska se on lähellä sydäntä softa-alalla toimivalle. Sovereign AI on tärkeä teema. Suomessa datasuvereniteettikysymys on puhututtanut Kelan (asiakastieto) ja Oikeusministeriön (vaalidata) (uhka)rohkeiden toimittajapäätösten yhteydessä. Deloitte nostaa raportissaan suvereniteettikysymyksen esille (McKinsey ei). Deloitten mukaan 83 % johtajista pitää sitä strategisesti tärkeänä ja 77 % huomioi valintapäätöksissään tekoälyratkaisun alkuperämaan. Kun tekoälyagentit alkavat toimia itsenäisesti organisaatioissa, kysymys siitä, kenen malleja käytetään ja missä data liikkuu, muuttuu teknologiavalinnasta strategiseksi päätökseksi. 

—
McKinseyn The State of Organizations 2026 -raportin löydät täältä, Deloitten State of AI in the Enterprise 2026 -raportin löydät täältä.