Tekoäly ja ajattelun taloustiede -blogisarjan kolmas osa.

Mistä tunnistaa hyvän ajattelun maailmassa, jossa päällisin puolin laadukas teksti ei enää ole luotettava signaali? Kuulostaa aika filosofiselta, mutta asialla on myös käytännöllinen puoli.

Otetaan avuksi metakognitio. Käsite on ollut psykologiassa käytössä vuosikymmeniä ja se sopii tekoälyn haastamaan tietotyöhön mainiosti.  

Metakognitio tarkoittaa kykyä tarkkailla omaa ajatteluprosessiaan – Esa Saarisen sanoin ajattelun ajattelua. Käsitteen lanseerasi kehityspsykologi John Flavell 1970-luvulla. 

Myöhempi tutkimus on erottanut toisistaan metakognitiivisen tiedon (mitä tiedän omasta ajattelustani) ja metakognitiivisen säätelyn (miten ohjaan ajatteluani). Molemmat ovat olennaisia, mutta tekoälyn yhteydessä juuri säätely nousee ratkaisevaksi.

Taloustieteellinen analogiani toimii tässäkin. Jos ajatteluvelka on markkinahäiriö, metakognitio on sääntelijä eli se taho, joka tarkistaa, ettei järjestelmään kerry liikaa riskiä. Ilman päänsisäistä sääntelijää markkinahäiriöt saavat mellastaa ja kohinaa syntyy. Metakognitio on sekä ajattelun laadunvarmistusta että riskienhallintaa.

Sujuva teksti hurmaa ja hämää

Asiantuntijatyössä erinomainen teksti kertoi aiemmin hyvästä ajattelusta. Kun kollega kirjoitti terävän analyysin, se yleensä tarkoitti, että hän oli käynyt huolellisen ajatteluprosessin läpi. Hyvä teksti toimi signaalina hyvästä ajattelusta.

Kielimallit napsaisevat tämän yhteyden poikki. Tekoälyn avulla saa aikaan sujuvaa, rakenteellisesti hyvää ja sanastoltaan oikeaa tekstiä – riippumatta siitä, kuinka syvällistä ajattelu taustalla on. Tekoälyn tuottama kohina ei erotu kaikkien korvaan, ja tuotokset solahtavat muun muassa LinkedIn-virtaan.

Kirjoitin aiemmin siitä, miten tekoälyn kanssa työskentely tuntuu Kahnemanin Systeemi 1:ltä. Harvardin tutkija Fabrizio Dell’Acqua kutsui ilmiötä ratissa nukahtamiseksi (Falling Asleep at the Wheel: Human/AI Collaboration in a Field Experiment on HR Recruiters, 2022), eli mitä notkeampi tekoäly näpeissäsi, sitä helpommin ajattelun oikopolkuja löytyy. Ajatteluvelkaa syntyy.

→ Hyvä teksti ei enää suoraan kerro ajattelun laadusta. Taustalla oleva ymmärrys voi olla yllättävän ohutta.

Lääkkeeksi sopivat metakognitio ja sen kehittäminen. Yhdistä oma ajattelusi tekoälyn parhaisiin puoliin. 

Ajattelun vipuvarsi

Tekoäly on parhaimmillaan ajattelun vipuvarsi. Mutta se voimistaa ajattelun seurauksia – olivat ne hyviä tai huonoja.

Kielimallit eivät tarkista tai arvota ajattelun lähtökohtia. Jos lähtöajatus on terävä, lopputulos voi olla erinomainen. Jos lähtöajatus on heikko, lopputulos on sujuvasti kirjoitettu laiha ajatus.

Tästä voi vetää kiusallisen johtopäätöksen. Tekoäly ei tasoita ajattelun eroja, vaan voi pikemminkin vahvistaa niitä.  Niille, jotka osaavat pysähtyä miettimään, se toimii oivallisena ajattelukumppanina.

-> Tekoäly kasvattaa niiden etumatkaa, jotka osaavat pysähtyä ajattelemaan ajatteluaan. 

Ajattelun laatu ja maku 

Siteeraan lopuksi OpenAI:n Greg Brockmania: 

”Taste is a new core skill.” 

Olen samaa mieltä — makua voi kuvata metakognition yhtenä ilmentymänä. Maku kehittyy, kun ajattelun ajattelua jaksaa harjoittaa.

Kun tekstin tuottamisen kustannus lähestyy nollaa, ajattelun arvo kasvaa.

Tekoälyn vaikutukset tekevät hyvästä ajattelusta niukemman resurssin. Ja niukoilla resursseilla on tapana muuttua arvokkaiksi.

Kiitos, kun luit!
Riitta

---

Tekoäly ja ajattelun taloustiede

Tekoäly ja ajattelun taloustiede -blogisarjassani pohdin asiantuntijuutta ja arviointikyvyn merkitystä tekoälyn maustamassa työssämme. Jos aihepiiri kiinnostaa, lue myös aiemmat osat:

Osa 1: Tekoälykohina ja signaalin metsästys
Osa 2: Ajatteluvelka ja osaamisen happamoituminen
Osa 3: Metakognitio ja ajattelun laadunvarmistus

Kaikki tekoälyaiheiset kirjoitukseni (30+ kpl) löytyvät täältä ->
https://raesmaa.com/category/ai/