Boston Consulting Groupin (BCG) Nordic AI -raportti ropsahti eilen tuutista. Yhtiön tiedotteen otsikko maalaa leveästi, että vain 3 % suomalaisyrityksistä saa tekoälystä merkittävää tuottoa.

No niin, luin sekä pääraportin että Suomi-liitteen (tekoälyn avustamana toki) ja poimin hieman muitakin näkökulmia.

↳ Otsikon raflaava 3 % on kyllä totta, mutta vain BCG:n omalla, hyvin tiukalla mittarilla → vähintään viisinkertainen tuotto investoinnille. En lukisi tätä niin, etteivät loput 97 % saisi mitään arvoa 🤩

↳ BCG kertoo, että käyttöönotto on kyllä laajaa, mutta budjetit kuluvat yksipuolisesti työkaluhankintoihin (Copilot- tai ChatGPT-lisenssit) eikä niinkään liiketoimintaprosessien muovaamiseen. Jos muistatte syksyltä, niin McKinsey ja Deloitte sanoivat raporteissaan pitkälti samaa.

↳ Tämä tutkimus koskee melko suuria yrityksiä. Suomen osuuden vastaajia oli 75 ja heistä 93 % tuli yli 500 hengen organisaatioista. Liikun kasvuyritys- ja pk-kentällä ja siellä tilanne näyttää varsin erilaiselta. Omat haasteensa toki sielläkin.

Rivien välistä nousi mieleeni kiinnostava näkökulma, jota ei sanota raportissa suoraan.

↳ Pohjoismaissa haasteena ei ehkä ole tekoälyinnon puute, vaan tapamme organisoitua.

Meillä osataan rakentaa hajautetusti johdettuja, konsensusta rakastavia ja vastuuta jakavia organisaatioita. Sehän on monessa tilanteessa vahvuus. Mutta tekoäly edellyttää voimakkaampia yksikkö- ja funktiorajat ylittäviä muutoksia tapaan toimia. Ja juuri siinä voi syntyä kitkaa.

Miten se näkyy? No, moni on päätynyt ostamaan Copilotin (ainakin korporaatiot). Se solahtaa tietohallinnon näkökulmasta organisaation Microsoft-ympäristöön ja käyttäjähallintaan näppärästi. Johdollekin se voi olla helpompi askel, koska silloin ei tarvitse heti päättää, kuka omistaa tietyn uuden prosessin (end-to-end) tai miltä yksiköiltä viedään palanen autonomiaa pois.

Tästä havainnosta ponnistaen (organisoitumistapamme) teen vielä yhden jatkotulkinnan, jota ei ole käsitelty BCG:n raportissa.

↳ Olisiko niin, että Pohjoismaissa tekoälyhaasteet ovat osittain johtamistapamme kääntöpuoli?

Eli tämä tuttu ja turvallinen konsensuskulttuurimme, joka on tuottanut vakautta, hidastaakin nyt muutosta?

Jos näin on, niin minun ja monien muiden toistama on totta.

↳ Käsillä on ennen kaikkea johtamishaaste.

Uskaltaisiko sanoa, että BCG:n raportin oppi Suomelle ei ole “investoikaa enemmän tekoälyyn”, vaan pikemminkin → Investoikaa vähemmän pirstaloituneisiin kokeiluihin ja enemmän toimeenpanokelpoisten projektien priorisointiin.

Suurimmat kapeikot syntyvät, kun uutta teknologiaa yritetään sovittaa vanhaan, siiloissa hyvin pyörivään masinaan.  Tekoälyinvestointien muuttaminen koordinoiduksi läpivienniksi tai transformaatioksi voi sitten olla yllättävän kitkaista.

Raportti on kiinnostavaa luettavaa, kunhan sen lukee taustat ja rajaukset mielessä pitäen. 

Kiitos, kun luit!
Riitta

BCG:n tiedote (STT)
https://www.sttinfo.fi/tiedote/71862867/raportti-vain-3-percent-suomalaisyrityksista-saavuttaa-merkittavaa-tuottoa-tekoalyinvestoinneistaan

BCG:n julkaisu
https://www.bcg.com/publications/2026/nordic-ai-value-creation-or-bubble