Minua hämmästytti eniten yksi lause Harvard Business Reviewin referoimassa tuoreessa tutkimuksessa →

’It has never occurred to me to consider AI for preparing for a board meeting.’

Näin lausui eräs hallituksen puheenjohtaja tässä tutkimuksessa. Sama henkilö, joka saattaa käyttää tekoälyä arkipäivän askareissa. Ollaanko hallituspiireissä osin sokeita tälle uudelle mahdollisuudelle?

Harvard Business Review avaa artikkelissa ”How Pioneering Boards Are Using AI” tätä kiinnostavaa tutkimusta. Tutkijat Stanislav Shekshnia (INSEAD) ja Valery Yakubovich (Whartonin yliopisto) haastattelivat yli 50 hallituksen puheenjohtajaa, varapuheenjohtajaa ja erilaisten komiteoiden puheenjohtajaa. Mukana oli julkisten ja yksityisten yritysten edustajia Euroopasta, Aasiasta ja Pohjois-Amerikasta.

Tulokset ovat jännittäviä. Hallitusjäseniä pyydettiin priorisoimaan asioita, ja tekoäly sijoittui yllättävän alas. Alla tiivistemä tutkimuksen löydöksistä. Muotoilu ja käännökset minun – ja vähän tekoälyn.

Kolme tapaa hyödyntää tekoälyä hallituksissa

Tutkimuksessa tunnistettiin kolme pääasiallista tapaa, joilla tekoälystä on hyötyä hallitustyöskentelyssä:

1. Yksittäisten hallitusjäsenten avustaminen

Hallitusjäsenet työskentelevät osa-aikaisesti, mutta heidän odotetaan tekevän kriittisiä päätöksiä. Tiedonkuilu johdon ja hallitusjäsenten välillä on haaste, joka on ratkaistava. Tutkimus kertoo, että harvat hallitusjäsenet tunnistavat tekoälyn potentiaalin kokouksiin valmistautumisen apuna.

Alla pari esimerkkiä hyödyntämisestä.

Britt, viiden hallituksen jäsen Tanskasta, kertoo alkanensa käyttää ChatGPT:ta kaksi vuotta sitten sparrauskumppanina. Tekoäly analysoi johdon esityksiä, etsii vertailukohteita, auttaa muotoilemaan kysymyksiä hallituksen kokousta varten ja se voi tehdä simulaatioita eri tilanteisiin. Hänen mukaansa valmistautuminen kokouksiin parani merkittävästi ja työmäärä väheni.

Alexander, kahden hallituksen puheenjohtaja Sveitsistä, syöttää mallitusmateriaalit (board book) ChatGPT:lle ennen jokaista kokousta ja generoi keskustelukysymyksiä ja erilaisia päätösvaihtoehtoja.

2. Koko hallituksen tiedonhankinnan parantaminen

Monet hallitusjäsenet rakastavat skenaariosuunnittelua, mutta käytännössä harvat hallitukset tekevät todellista skenaarioanalyysiä. Syy on yksinkertainen: se on liian monimutkaista ja resurssit eivät riitä.

Tekoäly muuttaa tämän. Se analysoi suuria tietomääriä murto-osassa siitä ajasta, jonka kokonainen tiimi asiantuntijoita tarvitsisi työhön.

Pari esimerkkiä:

Gerhard, hallituksen puheenjohtaja Itävallasta, kertoo tapauksesta, jossa johto ehdotti yritysostoa Itä-Euroopassa. Yksi hallitusjäsen pyysi tekoälyä tuottamaan kolme skenaariota kohdemaasta. Tulosten perusteella hallitus hylkäsi sijoituksen liian riskialttiina. Tämän jälkeen johto haki ehdotuksille aina tukea tarkalla skenaarioanalyysillä.

Juho, yksityisen yrityksen hallituksen puheenjohtaja Suomesta 🇫🇮, kuvaa 2024 strategiaretreittiä, jossa he kahden päivän keskustelujen jälkeen syöttivät valmistelumateriaalin ChatGPT:lle ja pyysivät sitä valitsemaan parhaan vaihtoehdon. Kielimalli tuotti samankaltaisia vastauksia kuin he. Hänen mukaansa harjoituksella oli kaksoisvaikutus -> se vahvisti päätösten oikeellisuutta ja lisäsi luottamusta tekoälyyn.

3. Aktiivinen osallistuminen hallitustyöhön

Vuonna 2024 Yhdistyneiden arabiemirikuntien suurin julkisesti noteerattu yritys IHC teki historiaa nimittämällä Aiden Insight -nimisen virtuaalisen henkilön ”hallituksen tarkkailijaksi”. Vaikka sillä ei ole äänioikeutta, sen osallistuminen kokouksiin kirjataan virallisiin pöytäkirjoihin.

Mitä tekoälyjäsen sitten tekee? Se kuuntelee reaaliaikaisia keskusteluja, tunnistaa keskeiset keskustelukohdat, tarjoaa oivalluksia ja suosituksia sekä tuo esiin relevanttia dataa ja uusia viitekehyksiä keskustelun aikana.

Oma veikkaukseni: tämä on suunta, joka tulee jatkossa lisääntymään. Ylimääräinen ahkera hallituksen jäsen, joka ei edes vaadi palkkiota. Onko sulaa hulluutta jättää tämä resurssi hyödyntämättä?

Tekoälyn riskit

Tutkimus tunnisti kolme pääasiallista riskiä ja niiden hallintakeinoja:

Tietovuodot

Monet hallitusjäsenet pelkäävät: ”Jos tänään syötän salaisia dokumentteja ChatGPT:lle, huomenna kilpailijani tietävät strategiastamme.”

Tämä on väärinkäsitys. Tietovuoto ei ole tekoälyn käytön seuraus, vaan tiedon tallentamiseen ja käyttöoikeuteen liittyvä riski, joka oli olemassa jo ennen tekoälyä. Suuret toimittajat, kuten Google, Microsoft ja OpenAI, takaavat, ettei yritysdata mene perusmallin koulutukseen, kun käytössä on maksulliset yritystilit.

Otantaharha

Tekoälyn laatimat tuotokset heijastavat osin antamamme koulutusaineiston harhoja. Jos annamme järjestelmälle pelkästään johdon tuottamaa tietoa, mieti, kuinka hyvin se voi auttaa hallitusta olemaan riippumattomampi johdosta?

Miten tämä ratkotaan? Lääkkeeksi sopivat säännölliset data-auditoinnit, tunnistusprotokollat ja, mikä tärkeintä, tekoälyn käyttäjän tietoisuus näistä mahdollisista harhoista.

Menneisyyteen ankkuroituminen

Hallitusten tehtävä on tehdä päätöksiä, jotka muuttavat ns. status quota. Jos suositukset perustuvat menneeseen, ne voivat johtaa aiempien virheiden toistamiseen.

Uusimman sukupolven tekoälymallit (reasoning models) käyttävät kausaalista päättelyä korrelaatiopohjaisten ennusteiden sijaan, ja se vähentää tätä riskiä merkittävästi.

Miten päästä alkuun?

Tutkijat suosittelevat kolmivaiheista lähestymistapaa:

Vaihe 1: Sitoutumisen luominen
Hallituksen puheenjohtaja käy henkilökohtaiset keskustelut jokaisen hallitusjäsenen kanssa, arvioi heidän tekoälylukutaitoaan ja kiinnostustaan sekä käsittelee mahdolliset huolet avoimesti.

Vaihe 2: Kollektiivinen kokeilu
Aloitetaan yleisistä tekoälytyökaluista ja edetään asteittain yrityskohtaisiin ratkaisuihin. Tärkeää on, että koko hallitus tekee yhdessä päätökset tekoälyn käyttöönotosta.

Vaihe 3: Vauhdin ylläpitäminen
Tekoälyn käyttö otetaan osaksi hallituksen arviointiprosesseja. Puheenjohtajan henkilökohtainen sitoutuminen teknologiaan on kriittistä.

Tutkimuksen johtopäätökset

Tutkimuksen johtopäätös oli selkeä. Hallitukset, jotka oppivat hyödyntämään tekoälyä tehokkaasti, tekevät älykkäämpiä päätöksiä nopeammin. Tämä antaa etumatkalaisille mahdollisuuden kiriä kisassa kilpailijoiden edelle – ja monissa tapauksissa tämä strateginen etu säilyy pitkään.

Tutkijat ennustavat rohkeasti: ”Lopulta jokaisessa hallituksessa on tekoälyjäsen, ehkä jopa äänioikeudella.” Henkilökohtaisesti uskon, että tähän suuntaan mennään. Millä aikataululla? Aika näyttää.

Suomalainen näkökulma

Suomalaisessa kontekstissa tämä kehitys on erityisen mielenkiintoinen. Olemme tunnettuja teknologiamyönteisyydestämme ja pragmaattisesta lähestymistavastamme mitä tulee uusiin innovaatioihin. Samaan aikaan hallitustyöskelyn kulttuurissamme arvostamme perusteellisuutta ja harkintaa. Juha ja Martti kyllä osaavat.

Näkisin, että tämä yhdistelmä – kokenut osaaja ja tekoäly – on ideaalinen tekoälyn hyödyntämiselle hallitustyössä. Annetaan sille mahdollisuus, kokeilut käyntiin?

Mitä seuraavaksi?

Jos olet hallituksen jäsen tai puheenjohtaja, etkä ole vielä käyttänyt tekoälyä hallitustyössä, kysy itseltäsi, miksi et. Jos pelot tietovuodoista tai väärästä informaatiosta tämän estävät, on hyvä muistaa, että nämä riskit ovat hallittavissa. Kustannus jälkeenjäämisestä on todennäköisesti paljon suurempi.

Aloita pienestä. Kokeile seuraavaa hallituskokousta varten jotain näistä johtavista Copilotia, Geminiä, ChatGPT:tä tai Claudea analysoimaan kokouksen materiaaleja (Riitan huomautus: käytä tähän vain yrityskohtaisia maksullisia malleja). Esimerkiksi pyydä tekoälyä ideoimaan osuvia kysymyksiä johdolle päivän teemoista.

Tutkimus osoittaa selvästi sen, että tekoäly ei korvaa hallituksen asiantuntemusta, mutta se voi parantaa päätöksenteon laatua. Tekoäly ei missään nimessä korvaa omaa hyvää harkintakykyäsi ja laajaa kokemustasi. Mutta kyllä se oiva apulainen hallitustyöskentelyssä voi olla.

Yhdistä osaamisesi, kokemuksesi ja tekoäly – voittava yhdistelmä, sanoisin.