Kunnanvaltuutettuna toimiminen on kunniatehtävä. On upeaa, että löytyy ihmisiä, jotka jaksavat kuukaudesta toiseen ajaa pyyteettä yhteisiä asioitamme. Valtuutetun työ edellyttää perehtymistä valtavaan määrään tietoa. Talousraportit, strategia-asiakirjat, lukuisat pöytäkirjat ja selvitykset ovat lukijalleen suuri urakka, varsinainen tietotulva, jonka läpi kahlaaminen on haastavaa erityisesti oman työn ohessa toimiville luottamushenkilöille. 

Olen kuullut, että moni valtuutettu kamppailee aineistojen läpikäymiseen käytettävissä olevan rajallisen ajan kanssa, ja usein syvällinen perehtyminen kaikkiin asiakirjoihin jää tekemättä. 

Tekoäly auttaa tässä! Se käsittelee suuria tietomääriä nopeasti, tunnistaa kehityssuuntia ja tekee laajoista materiaaleista analyysejä. Toki pitää käyttää oikeita, turvallisia tekoälytyökaluja ja hankkia riittävästi tekoälyosaamista, jotta aineiston käsittely on turvallista ja vastuullista.

Halusin kokeilla tätä yksinkertaisen esimerkin kautta: 

• Valitsin esimerkkikunnaksi Keski-Uudellamaalla sijaitsevan Mäntsälän. 
• Poimin harjoitusta varten kunnan verkkosivuilta kaksi edellistä osavuosikatsausta, nykyisen kuntastrategian sekä strategian seurantamittareiden vertailua varten Järvenpään kaupungin tulosmittariston. 
• Syötin nämä julkiset asiakirjat tekoälylle. 

Näytän alla millaisia tuotoksia testissä syntyi. Jokaisen kolmen tekoälylle antamani tehtävän lopusta löytyy linkki Google Docs -asiakirjaan, jonne kopioin tekoälyn lopputuotoksen sellaisenaan. Teksti on siis 100% tekoälyn tuottamaa, paransin vain luettavuutta pilkkomalla ylipitkiä tekstikappaleita osiin. Tein hyvin lyhyen tarkistuksen, joten asiasisällössä voi olla virheitä.    

Tehtävä 1. Tekoäly talouden analysoijana

Talouden kehityksen seuranta on jokaiselle kunnalle – ja jokaiselle valtuutetulle – tärkeää. Kunnan talousasiakirjat, kuten osavuosikatsaukset, sisältävät valtavasti lukuja, tunnuslukuja ja ennusteita, joiden läpikäyminen ja ymmärtäminen vie aikaa ja vaatii vähän talousosaamistakin.

Annoin tekoälylle tehtäväksi analysoida Mäntsälän kunnan kaksi viimeisintä osavuosikatsausta (3/2024 ja 1/2025). 

Tekoäly havaitsi helposti, että kunnan taloudellinen tilanne on muuttunut vuoden 2024 myönteisestä kehityksestä haastavampaan suuntaan vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä. Se tunnisti myös tuloskäännöksen taustalla olevat keskeiset tekijät: kertaluontoiset tuloerät vuonna 2024, kuten tonttien myyntivoitot ja energiayhtiön maksamat ylimääräiset korkotulot, verotulojen ennakoitua heikompi kehitys ja joidenkin menoerien ylitykset (kuten kasvaneet henkilöstökulut ja ennakoitua suuremmat sosiaalipalveluiden ostot).

Osavuosikatsaukset ovat pitkiä dokumentteja ja sisältävät paljon yksityiskohtaisia tietoja eri palvelualueilta. Tekoäly pystyi muutamassa minuutissa tunnistamaan oleelliset kehitystrendit, niiden syyt sekä esittämään perustellun näkemyksen kunnan taloustilanteesta. Valtuutettu saa näin nopeasti kokonaiskuvan, ja voi keskittyä talousarvion ja -suunnitelman käsittelyssä olennaiseen.

Huom. Käytä tekoälyn tekemää analyysiä osana laajempaa tietopohjaa ja tarkista aina analyysin pohjalta tehdyt johtopäätökset. Tekoälyn tekemä analyysi on hyvä lähtökohta, mutta laajemmassa talouden suunnittelussa tarvitaan toki syvempää kontekstuaalista ymmärrystä ja poliittista harkintaa. (Onneksi Mäntsälän kunnalla on kuulemma erittäin taitava talousjohtaja.)

TUTUSTU TEKOÄLYN LAATIMAAN OSAVUOSIKATSAUSTEN ANALYYSIIN TÄÄLTÄ:
Mäntsälän kunnan kahden osavuosikatsauksen analyysi 

---

Tehtävä 2. Strategiatyön tehostaminen tekoälyllä

Valtuustokauden alussa eräs keskeinen tehtävä on kunnan strategian päivittäminen. Myös tässä tekoäly osoittautui tehokkaaksi työkaluksi. 

Annoin tekoälylle analysoitavaksi Mäntsälän nykystrategian (2022-2025).  

Analyysin pohjalta tekoäly ehdotti konkreettisia kehittämisalueita uuteen strategiaan, mukaan lukien tulosmittariston selkeyttäminen ja parempi kohdentaminen kunnan keskeisiin haasteisiin. 

Ilman tekoälyä analyysin laatiminen olisi vaatinut yksittäiseltä valtuutetulta lukuisien osavuosikatsausten, strategia-asiakirjojen ja seurantaraporttien läpikäyntiä sekä näiden vertailua – työtä, johon kuluu helposti useita iltoja. Tekoälyn avulla valtuutettu saa nopeasti selkeän kuvan strategian toimivuudesta ja kehittämistarpeista, ja se helpottaa uuden strategian valmistelua.

Tekoäly tunnisti myös nykystrategiaan liittyvän tulosmittariston keskeiset ongelmat:

• Seurannan haasteet -> tekoäly havaitsi, että ”monet mittarit eivät päivittyneet riittävän usein”, ja se tekee strategian toteutumisen arvioinnista haastavaa erityisesti useammin laadittavissa osavuosikatsauksissa.
• Mittareiden relevanttius -> tekoäly tunnisti, että joiltakin strategisesti tärkeiltä alueilta mittarit puuttuivat kokonaan – esimerkiksi ”kunnan vetovoimalle ei ollut omaa erillistä mittaria, vaikka se on olennainen väestönkasvun kannalta”.
• Mittareiden laatu -> tekoäly huomasi, että osa mittareista ”mittasi enemmän toiminnan määrää kuin sen vaikuttavuutta”, tällaiset mittaavat yrittämistä, eivät strategiassa onnistumista.

Mikä tässä on tärkeää? No ainakin se, että analyysi antaa valtuutetulle valmiuksia varmistaa, että uusi strategia ei toisinna vanhoja virheitä. Sen sijaan, että keskustelu pyörisi vain ‘mitä tavoitteita asetamme’, voidaan varmistaa myös strategian mitattavuus ja todellinen ohjausvaikutus. 

Summattuna voisi sanoa: tekoälyn avulla valtuutettu saa paremmat lähtökohdat tulevaan kuntastrategiakeskusteluun, ja samalla jää enemmän aikaa itse sisältötyöhön ja arvokeskusteluun. 

TUTUSTU TEKOÄLYN LAATIMAAN STRATEGIA-ANALYYSIIN TÄÄLTÄ:
Ehdotuksia Mäntsälän kunnan strategiaan kaudelle 2025–2029

---

Tehtävä 3. Tulosmittariston kehittäminen tekoälyn avulla

Edellä nousi esille yksi Mäntsälän strategiaa koskevista keskeisistä haasteista:  oikeat tulosmittarit edistymisen seurantaan. Nykymittaristo ei näytä olevan paras mahdollinen, sillä vaikuttavuuden mitattavuus, seurattavuus sekä päivittäminen ovat osoittautuneet osin haastaviksi. 

Siksi pyysin tekoälyä vertailemaan naapurikunnan Järvenpään tulosmittaristoa Mäntsälän tarpeita vasten. Se jakoi mittarit käytännöllisesti kolmeen ryhmään: suoraan soveltuviin, mukautusta vaativiin sekä mittareihin, jotka eivät istu Mäntsälän kunnalle.

• Suoraan soveltuviksi mittareiksi tekoäly ehdotti kaikilla kunnilla toistuvia tavanomaisia mittareita. Ja sellaisia joiden seuranta onnistuu Mäntsälässä ilman lisäresursseja. 
• Joitakin mittareita tekoäly suositteli mukauttamaan Mäntsälälle: esimerkiksi ympäristön osalta Järvenpään käyttämän monimutkaisen viherkerroinjärjestelmän sijaan tekoäly ehdotti keskittymään valmiiden, kevyempien päästölaskentatyökalujen hyödyntämiseen. Kuulostaa fiksulta.
• Tekoäly myös perusteli, miksi tietyt mittarit eivät sovellu Järvenpäätä pienemmälle kunnalle: esimerkiksi reaaliaikainen liikennevirtojen mittaaminen olisi Mäntsälän pienellä kirkonkylällä jokseenkin ylimitoitettua. 

Tällaisen mittarivertailun avulla jokainen valtuutettu voi muodostaa oman perustellun näkemyksensä siitä, millaisia tulosmittareita kannattaa tai ei kannata ehdottaa mukaan uuteen kuntastrategiaan. 

TUTUSTU TEKOÄLYN LAATIMAAN MITTARISTOVERTAILUUN SEKÄ MITTARISTOEHDOTUKSEEN TÄÄLTÄ:

Järvenpään tulosmittareiden hyödyntäminen Mäntsälässä 2025–2029

Mäntsälän strategian 2025–2029 mittaristoehdotus

---

Kiitos kun jaksoit lukea tänne saakka, nyt siirryn esimerkeistä hyötyihin, joita valtuutetulle on luvassa. 

Miten valtuutettu hyötyy tekoälystä käytännössä? 

Tekoälyn hyödyntäminen kehittää valtuutetun työskentelyä ja vaikuttamista monella tapaa: 

Ajansäästö ja valmistelun laatu 

Tekoäly analysoi kymmenien sivujen mittaisia osavuosikatsauksia ja strategiadokumentteja minuuteissa ja tiivistää niiden oleelliset sisällöt. Valtuutetulta samojen asioiden käsittely olisi vaatinut useita tunteja, ellei päiviä. Tekoälyn avulla kokousten valmistelutyö nopeutuu, ja voit keskittyä päätöskohtiin kunnolla.

Tekoälyä voi käyttää myös esimerkiksi valtuustoaloitteiden laatimisen apuna. Hyödynnä ihmeessä tekoälyä kaikkeen ei-luottamuksellisen aineiston käsittelyyn – ja säästät aikaa ja hermojasi. Yritysmaailmassa moni käyttää tekoälyä myös työpajojen aikana.   

Objektiivisuus

Tekoäly tunnistaa puhtaasti dataan perustuvat signaalit ja kehityssuunnat, eikä se ole yhdenkään puolueen jäsen! Se siis nostaa esiin faktatietoon perustuvat havainnot puolueettomasti. Tämä on arvokasta. Toki jokainen valtuutettu toimii oman arvopohjansa ohjaamana. 

Kokonaisuuksien hahmottaminen

Tekoälyapurimme auttoi näkemään metsän puilta eli se ei hukkunut yksityiskohtiin, vaan nosti esille strategisesti tärkeimmät asiat. Jos olisin halunnut, olisin voinut porautua analyyseissä vielä syvemmälle. Jätän sen, teille arvon valtuutetut.

Tekoälyä käyttävä tulee havaitsemaan sellaisia strategisia yhteyksiä ja kokonaisuuksia, jotka muuten saattaisivat jäädä huomaamatta.

Mitä tekoäly ei tee valtuutetun puolesta? 

Tekoäly on mainio apuväline, mutta se ei tietenkään tee päätöksiä valtuutetun puolesta, eikä se korvaa poliittista harkintaa tai arvopohjaa. 

Tekoäly on parhaimmillaan, kun se tukee ihmisen omaa harkintaa. 

Valtuutetun tehtävä on soveltaa tekoälyn tuottamaa tietoa oman harkinnan ja päätöksenteon tueksi – ja tietysti kunnan ja kuntalaisten parhaaksi. 

Tekoäly vahvistaa kuntademokratiaa

Tekoälyn hyödyntäminen oikein ja taidolla sovellettuna vahvistaa kuntademokratiaa ja lisää päätöksenteon läpinäkyvyyttä. Samalla se poistaa tiedonkäsittelyyn liittyviä esteitä ja tukee näin valtuutetun omaa ajatustyötä. 

Osa-aikaisilla luottamushenkilöillä, joilla ei ole talous- tai hallintotieteen koulutusta, on paremmat mahdollisuudet osallistua keskusteluun tasavertaisesti. Tällöin erilaiset näkökulmat ja paikallinen asiantuntemus pääsevät paremmin esille. Kun jokaisen valtuutetun saatavilla on esimerkiksi noheva analyysi kunnan talousasioista tai kattava tietopohja strategiatyöhön liittyen, päätöksenteon laatu voi vain parantua. Eivätkä viranhaltijat vie sinua kuin litran mittaa.

Kun tiedon saatavuutta parannetaan, se on demokratiaa.

Tässä postauksessa aiemmin avattu Mäntsälän kunnan esimerkki näyttää konkreettisesti, miten tekoälyn hyödyntäminen auttaa valtuutettua ymmärtämään kunnan toimintaympäristön muutoksia ja tukee strategiatyöhön valmistautumista. Esille kun voi nousta teemoja ja kehityskohteita, joita ihminen ei välttämättä kiireessä tule ajatelleeksi.

Valtuutetun kannattaa ottaa tekoälystä itselleen väsymätön työpari: 

• Se poimii kunnan erilaisista pöytäkirjoista valtuutetun kiinnostuksen kohteisiin liittyvät asiat, 
• Vertailee talousraportteja aiempien vuosien tavoitteisiin tai trendeihin,  
• Simuloi eri päätösvaihtoehtojen vaikutuksia esimerkiksi veroprosenttiin, palveluiden saatavuuteen tai kunnan velkaantuneisuuteen.

Tämä kaikki vapauttaa valtuutetun aikaa siihen, missä ihminen on korvaamaton eli arvokeskusteluun, poliittiseen harkintaan ja kuntalaisten kohtaamiseen. 

Tekoäly ei uhkaa kuntademokratiaa, oikein käytettynä se vahvistaa sitä. 

Kuntalaiset kun ansaitsevat parasta mahdollista päätöksentekoa ja tekoäly auttaa valtuutettuja näin toimimaan. Kun tekoäly tekee tiedosta helpommin saavutettavaa, se tekee samalla päätöksenteosta osallistavampaa ja vaikuttavampaa. 

Onnea kaikille valtuutetuille uuteen kauteen!
Riitta