Jabra-yhtiö kuunteli (pun intended!) 6000:ta tietotyöntekijää 14 eri maassa ja tarkasteli tekoälyn vaikutusta sekä sitä, miten työntekijät ja päättäjät suhtautuvat ja sopeutuvat uuteen teknologiaan.

Vastaajilta kysyttiin myös tekoälystä. Poimin selvityksen tekoälyosuudesta kiinnostavan ilmiön, jolle annoin nimen: valikoiva delegointi. Selvityksen mukaan työntekijät etsivät toimivaa tapaa jakaa työtehtävät tekoälyn, oman organisaation osaajien ja ulkoisten kumppanien välillä.

Lyhyesti löydöksistä:

• Työntekijöillä on hyvä valmius antaa toistuvat rutiinitehtävät kokonaan tekoälyn hoidettavaksi. Kärkisijoilla olivat mm. kokousten yhteenvedot ja ajoittaminen, raporttien ja esitysten laatiminen sekä data-analyysit. Hyödylliseksi koettiin tekoälyn kyky käsitellä valtavia tietomääriä ja tuottaa niistä yksityiskohtaisia yhteenvetoja ja analyysejä.
• Selvityksen mukaan monissa arjen tehtävissä tekoäly toimii nimenomaan tukityökaluna, ei korvaajana. Luovassa sisällöntuotannossa ja vaativammassa analytiikassa ihminen ja tekoäly muodostavat tehokkaan työparin → tekoäly tehostaa ja ihminen varmistaa lopputuloksen laadun ja strategisen osuvuuden.
• Työtehtävät, jotka vaativat ihmissuhdetaitoja, moraalista harkintaa tai inhimillistä otetta, halutaan pitää kokonaan ihmisten vastuulla. Näissä kun tarvitaan tunneälyä, aitoutta ja hienotunteisuutta, joissa ihmiset ovat korvaamattomia ja joissa loistamme.

Kenelle hommia sitten delegoidaan?

Delegointia kolmeen koriin

Organisaation sisällä rutiininomaiset tehtävät, kuten muistiinpanojen tekeminen, kokousten aikataulutus ja helppo projektinhallinta, ohjataan usein nuoremmille tiimiläisille. Vaativammat tehtävät, esimerkiksi mentorointi, vaativat projektit ja asiakasviestintä, delegoidaan kokeneemmille asiantuntijoille.

Valikoiva delegointi ei rajoitu vain tekoälyyn ja kollegoihin. Delegointia tapahtuu myös kolmanteen koriin eli organisaation ulkopuolisille asiantuntijoille. Esimerkkinä vaativammat tutkimustehtävät, joissa kokemuksella on suuri merkitys. Esimerkki oman työni saralta: teen ohjelmisto- ja it-yhtiöille ns. go-to-market-strategioita ja -suunnitelmia. Tässä työssä yhdistän pitkän kokemukseni ja käytän tekoälyä apulaisena.

Tämä kolmitasoinen delegointimalli – tekoälylle delegointi, organisaation sisäinen delegointi ja ulkoistaminen – auttaa (onnistuessaan) resurssien tehokkaassa käytössä ja työkuorman tasapainottamisessa. Samalla varmistetaan, että “oikeat tehtävät ovat oikeilla tekijöillä”, jos näin sallitte ilmaista.

Tekoälyn sisällyttäminen uudenlaiseen tietotyönjakoon vaatii paljon. Jos merkityksellisten tehtävien delegointiin ei kiinnitetä huomiota ja sitä suunnitella tarkasti, on riskinä esimerkiksi se, että organisaation arvokasta hiljaista tietoa ei siirry nuoremmille osaajille. (Täällä on aiempi artikkelini, joka sivuaa aihetta.)

Hiljainen tieto – kokemuksen tuomat näkemykset, kontekstit ja päätöksenteon yksityiskohdat – ei mitenkään maagisesti tallennu tekoälyä käytettäessä. Ne eivät helposti siirry ilman ihmisten välistä vuorovaikutusta. Monella suunnalla pohditaan tähän ratkaisua. Kun tekoäly ottaa hoitaakseen rutiinitehtävät, kannattaa varmistaa, että kokeneempien ammattilaisten ja nuorempien työntekijöiden välille syntyy silti yhteistyön paikkoja. Tämä on elintärkeää.

Miten tekoäly vaikuttaa teillä töiden delegointiin?

Riitta

Linkki Jabran raporttiin https://www.jabra.com/fi-FI/thought-leadership/ai-at-work