75% tietotyöläisistä käyttää jo tekoälyä! Hieno luku, mutta se on hämmentävää, että yli puolet heistä käyttää työkaluja täysin ohi organisaation virallisten kanavien. Puolet näistä käyttäjistä jatkaisi työkalujen käyttöä, vaikka työnantaja ne kieltäisi.
Ihana, kamala varjo-AI!
Tämä on varjo-AI -ilmiön globaali mittakaava, ainakin jos uskomme saksalaisen softajätin, Software AG:n, laajaa tutkimusta, jossa asiaa kysyttiin yli 6 000 tietotyöläiseltä USA:ssa, Britanniassa ja Saksassa. Ajankohtana syyskuu 2024.
Mitä tämä tekoälytutkimus paljasti?
Jos vuosi 2023 oli tekoälyn kokeiluvuosi, niin 2024 on vuosi, jolloin tekoälytyökalut vakiinnuttivat paikkansa työntekijöiden arjessa.
Software AG kysyi miksi työntekijät tarttuvat tekoälytyökaluihin, vaikka työnantaja ei niitä tarjoaisi? Syyt olivat hyvin käytännönläheisiä:
- 83% halusi säästää aikaa
- 81% halusi helpottaa työtään
- 71% halusi saada enemmän aikaan
Hieno homma!
Mielenkiintoista oli myös, että lähes puolet (47%) uskoi tekoälyn auttavan heitä etenemään urallaan nopeammin. Kaksi viidestä nosti esille ”fear-of-missing-out”:in (FOMO), pelko jäädä ulkopuolelle, sivuun.
Samalla tämä kaikki vahvistaa sitä, mitä olen aiemmissa varjo-AI -postauksissani nostanut esiin: kyse on ihmisten luontaisesta halusta tehdä työnsä tehokkaammin ja kehittyä ammattilaisina. Ja tähän on jokaisella omat tapansa ja oma etiikkansa.
Uusi uhmakas asenne
Tutkimuksen mukaan 53% työntekijöistä arvostaa vapautta valita itse käyttämänsä työkalut. Kolmannes (33%) kertoi ottaneensa ohjat omiin käsiinsä, koska työnantaja ei tarjoa heidän tarvitsemiaan työkaluja.
Uusi uhmakas asenne näkyy siinä, miten työntekijät ottavat tekoälytyökaluja käyttöön kysymättä lupaa. Tähän liittyy varjo-AI:n paradoksi, josta olen aiemminkin kirjoittanut: sama ilmiö synnyttää sekä innovaatioita että riskejä.
Oma-aloitteisesti käyttöönotetut tekoälytyökalut tehostavat suuresti tekemistä, mutta riskejäkin on, esimerkiksi vaatimustenmukaisuuteen, tietoturvaan ja -suojaan liittyen.
Uhmakas asenne on toki haaste, mutta samalla merkki jostain erittäin positiivisesta: työntekijöiden aloitteellisuudesta ja proaktiivisuudesta. Kun ammattilainen ei tyydy odottamaan valmiita ratkaisuja, vaan etsii aktiivisesti työkaluja ongalmien ratkaisuun, kertoo se kyllä halusta vaikuttaa omaan työhön. ”Haluan onnistua ja tehdä asiat paremmin!”
Työkaluvalintoja tekevät tietohallinnon ammattilaiset, kannattaa tunnistaa tämä asenne ja toimia rakentavasti tukahduttamisen sijaan.
Edelläkävijätyöntekijät ovat kehityksen moottoreita. Ne uhmakkaatkin. Organisaation kulttuuri, kokeilu- ja turvallisuuskulttuurikin, vaikuttaa miten nämä tarpeettomat riskit taklataan.
Satunnaiskäyttäjät suurin riskitekijä
Säännölliset tekoälyn käyttäjät ovat varsin vastuullisia. He tarkistavat 50% satunnaiskäyttäjiä todennäköisemmin tiedon sallitun käytön käytännöt, kertoo tämä tutkimus.
Suurin riski piileekin niissä työntekijöissä, jotka käyttävät tekoälyä vain silloin tällöin. He tietävät riskeistä, mutta eivät välttämättä toimi niiden minimoimiseksi – ja heitä on, tai tulee olemaan, valtava määrä.
Tutkimuksen mukaan peräti 90% tietotyöläisistä olisi valmiita käyttämään tekoälyä enemmän, jos olosuhteet olisivat paremmat. Tämä tarkoittaa, että satunnaiskäyttäjien määrä tulee kasvamaan jatkuvasti ja se korostaa tarvetta selkeille pelisäännöille.
Koulutuksen puute näkyy
Tutkimus vahvistaa aiemmissa postauksissa mainitun koulutuksen puutteen – huono juttu. 35% työntekijöistä kertoo, ettei työnantaja tarjoa lainkaan tekoälykoulutusta. 39% saa koulutusta, mutta se on hyvin pintapuolista eikä auta välttämään riskejä.
Pari muuta nostoa: 46% työntekijöistä käyttäisi tekoälyä enemmän, jos he saisivat parempaa koulutusta. Lisäksi 44% lisäisi käyttöä, jos heillä olisi käytössään oikeat työkalut.
Toiminnallinen kaaos voi kasvaa
Tutkimuksen mukaan tilanteessa voi syntyä toiminnallinen kaaos (operational chaos). Sellainen uhkaa organisaatioita kun tekoäly kiihdyttää muutoksia jo ennestään monimutkaisessa teknologiakentässä. Jos käytännöt ja prosessit eivät ole paikoillaan ja läpinäkyviä, voi kokonaisuuden hallinta horjua.
Suomalaisten organisaatioiden kannattaa ottaa oppia tästä globaalista tutkimuksesta ja varmistaa, että meillä on keinot hallita tätä toimintaympäristön murrosta proaktiivisesti.
Varjo-AI: hallittu mahdollisuus vai piiloriski?
1️⃣ Varjo-AI on globaali ilmiö, opitaan maailmalta
2️⃣ Työntekijät käyttävät tekoälyä työnsä tehostamiseen ja uransa edistämiseen
3️⃣ Satunnaiskäyttäjät ovat suurin riskitekijä
4️⃣ Koulutuksen vähäisyys on merkittävä ongelma
5️⃣ Organisaatiot tarvitsevat tasapainoista lähestymistapaa valvonnan ja vapauden välillä
6️⃣ Tietohallinnon on hyvä osallistaa edelläkävijäkäyttäjät työkaluvalintoihin
7️⃣ Toiminnallinen kaaos voi uhata, jos tekoälyn käyttöä ei saada hallitusti organisoitua
Ehdotukseni
Viisas johtaja (ja viisas tietohallinto), ottakaa edelläkävijäkäyttäjät mukaan valintoihin. Älkää tehkö päätöksiä tyhjiössä vaan kuunnelkaa. Antakaa aikaa kokeiluille. Kouluttakaa. Kun valintoihin otetaan laajempi joukko mukaan, tulee samalla kanavoitua varjo-AI:n energia rakentavasti, organisaation hyödyksi.
Riitta 🌟
#varjoAI #tekoäly #GenAI #tulevaisuudentyö #työkalut #AI #tietoturva #innovaatio #johtaminen
___
Software AG:n selvitys löytyy täältä: https://newscenter.softwareag.com/en/news-stories/thought-leaders-stories/shadow-ai.html
Aiempia kirjoituksiani varjo-AI:sta:
https://www.linkedin.com/pulse/varjo-ai-uusi-ilmi%25C3%25B6-tutut-haasteet-riitta-raesmaa-zwoie/
raesmaa.com 
Your comments