Jokaisella organisaatiolla on tavoitteensa ja niiden saavuttaminen vaatii monien osatekijöiden yhteispeliä. Löysin vanhoista kirjanmerkeistäni tätä kuvaavan George Manningin ja Kent Curtisin “Menestyksen kaavan”. Se avaa eri osatekijöiden yhteisvaikutusta organisaation menestykseen.  

Menestyäkseen organisaatiolla on oltava 1) vahva visio, 2) sitä toteutettaessa tarvittavat taidot, 3) motivoivat kannustimet, 4) riittävät resurssit, ja 5) selkeä toimintasuunnitelma. 

Mielestäni tämä kehys istuu hyvin myös tekoälyn käyttöönottoon. 

Käyn läpi miten:

1. Visio

Organisaation visiossa ja siitä muotoillussa strategiassa on hyvä olla selkeät laajemmat päämäärät. Nyt visiossa tulisi määritellä selkeät tavoitteet myös tekoälyn käytölle, kuten prosessien tehostamisessa, uusien palveluiden kehittämisessa tai kilpailuedun löytämisessä. Hyvä visio on ymmärrettävä kaikille sidosryhmille ja tukee sekä organisaation tavoitteita että sen arvoja.

2. Osaaminen/taidot

Osaamisen puute johtaa tehottomuuteen ja aiheuttaa ahdistusta. Tekoälyn osalta osaaminen tarkoittaa teknisten taitojen lisäksi ymmärrystä sen soveltamisesta organisaation eri toiminnoissa. Johdolta tarvitaan myös osaamista ja näkemystä arvioida tekoälyn vaikutuksia liiketoimintaan ja työkulttuuriin. 

3. Motivaatio/kannustimet 

Motivoituneet työntekijät ovat avainasemassa muutoksen toteuttamisessa ja menstyklsen rakentamisessa. Kannustimet, kuten koulutusmahdollisuudet, urakehitys ja osallistuminen innovatiivisiin projekteihin, ovat keskeisiä motivaatiolle. Kannustimilla voidaan innostaa työntekijöitä hankkimaan tarvittavia taitoja ja omaksumaan uusia työskentelytapoja.

4. Resursointi 

Resurssien, kuten työkalujen, ajan ja asiantuntijoiden, puute synnyttää kitkaa. Tekoälyn hyödyntäminen edellyttää investointeja kaikkiin näihin resursseihin. Ilman työssä tarvittavia resursseja ihmiset turhautuvat ja se on myrkkyä muutokselle.

5. Toimintasuunnitelma

Ilman kattavaa toimintasuunnitelmaa organisaatiossa saatetaan käynnistää tekoälyhankkeita, jotka eivät johda toivottuihin tuloksiin. Tekoälyyn liittyvä suunnitelma sisältää tavallisesti pilottiprojekteja ja koulutusohjelmia. Myös tekoälyn integroiminen olemassa oleviin prosesseihin vaatii suunnittelua, työkulttuurista puhumattakaan. Asettakaa selkeät tavoitteet ja aikataulut, tunnistakaa mahdolliset riskit sekä varmistakaa jatkuva viestintä ja palaute kaikkien sidosryhmien kanssa.

Jos jokin osa-alue sivuutetaan kokonaan tai tehdään vasemmalla kädellä, kitkaa jää rattaisiin. 

Me tietotyöläiset ymmärrämme hyvin, että tekoälyn käyttöönotto ei ole pelkästään tekninen projekti, vaan että se vaikuttaa laajasti koko organisaation toimintaan. Tämä edellyttää yksilöiltä muutoskykyä ja -halua (asennetta, osaamista ja koulutusta). Organisaatiokulttuurissa, jossa on jo oltu avoimia uusille ideoille ja arvostettu jatkuvaa oppimista, päästään hiukan helpommalla. 

Tämä ”menestyksen kaava” antaa hyvän pohjan tekoälyn tuoman muutoksen johtamiseen, mutta toki se vaatii joustavuutta ja räätälöintiä kunkin organisaation tarpeisiin. 

Riitta

***
Hei! Autan organisaatioita tekoälyyn, markkinointiin ja viestintään liittyvässä kehittämisessä ja koulutuksessa. Sparraan tiimejä, ammattilaisia ja johtajia – ja teen myös henkilökohtaista sparrausta.

Soita minulle 040 9033 650 tai viesti riitta@raesmaa.com