Sosiaalisen median alkuaikoina Amerikan mantereella nousi pinnalle käsite FOMO eli ”Fear of Missing Out”. Monet pelkäsivät jäävänsä paitsi jostain tärkeästä, jos eivät olleet jatkuvasti läsnä sosiaalisessa mediassa. En nähnyt tuolloin somea pelkästään viestintäkanavana, vaan uutena työkaluna tehdä yhteistyötä ja luoda arvoa.

Kyse ei ollut vain pelosta, vaan todellisesta riskistä pudota kärryiltä, jos ei lähtenyt mukaan uusiin yhteistyön ja arvonluonnin tapoihin.

FOMO-termistä inspiroituneena kehitin termin ROMO eli ”Risk of Missing Out”. Vuosi oli 2012.

Tekoälykokeilut ja ROMO

Nyt, 12 vuotta myöhemmin näen, että olemme jälleen samankaltaisen mullistuksen äärellä. Generatiivinen tekoäly tuo asiantuntijatyöhön suuria muutoksia, ja ne ovat paljon radikaalimpia muutoksia kuin some toi aikanaan.

Aivan sama kuin somen kanssa, pelkkä ilmiön tunnistaminen tai satunnainen kokeilu ei kuitenkaan riitä – on syytä itse kokeilla, määrätietoisesti ja systemaattisesti. Ota tekoälyn potentiaali osaksi jokapäiväistä työskentelyä ja arvonluontia. Nopeasti muuttuvassa maailmassa juuri ja juuri mahdollinen on kohta arkipäivää.

Törmään jälleen yrityksiä ja asiantuntijoita sparratessani pelkotiloihin (FOMO) sekä riskeihin (ROMO) liittyen paitsioon jäämisestä tekoälyn käytössä.

Pelätä saa, mutta ei kannata passivoitua tai lamaantua. Tieto vähentää tuskaa. 

Miksi sivuun jääminen on riskipeliä?

Tekoälyä hyödyntämällä saa aivan uudenlaisia tapoja yhdistellä tietoa, automatisoida prosesseja, oivaltaa, oppia ja tehostaa asiantuntijatyötä. Parhaimmillaan säästyy aikaa, rahaa ja hermoja. 

Asiantuntijalle riskejä sivuun jättäytymisessä ovat esimerkiksi:

1. Ilman tekoälyn antamia supervoimia, saatat jäädä kollegoista jälkeen monessakin asiassa. Kun antaa tekoälyn auttaa rutiineissa, saa lisää aikaa työpäivään.
2. Tekoäly on mahtava uusien taitojen sparraaja. Jos et ole mukana, saatat jäädä osaamisesi kanssa jumittamaan vanhassa. Ja asemasi työmarkkinoilla heikkenee.
3. Tekoälyn avulla voit kurottaa aivan uuteen ammatilliseen osaamiseen tai työtapaan. Ja taas, jos jäät sivuun, hyödyn korjaavat muut ja jäät paitsi mielenkiintoisista projekteista.

Johdon, yrittäjän ja organisaation tasolla riskejä sivuun jäämisessä ovat esimerkiksi:

1. Organisaatio, joka ei hyödynnä tekoälyä, jää jälkeen kilpailijoista esimerkiksi innovaatiokyvyssä tai asiakasarvon tuottamisessa. Tämä johtaa edelleen markkinaosuuden jämähtämiseen tai menetyksiin.
2. Parhaat asiantuntijat haluavat työskennellä organisaatioissa, jotka ovat edelläkävijöitä, esimerkiksi tekoälyn hyödyntämisessä. Jos jäätte sivuun, todellisten osaajien houkuttelu saattaa olla kitkaisempaa.
3. Tekoäly tuo valtavasti tehoa tiedonkäsittelyyn ja sen analysointiin organisaation päätöksenteossa, sekä strategisessa että arkisessa päätöksenteossa. Vajavaisilla tiedoilla jää jälkeen tekoälykkäistä kilpailijoista.

Lääkkeeksi kokeilukulttuuria, systemaattisuutta ja uteliaisuutta

Tilanne edellyttää (tuttuun tapaan) niin yksilöiltä kuin organisaatioiltakin nopeaa uuden oppimista ja joistain vanhoista tavoista luopumista.

Satsatkaa pikimmiten tekoälyn hyötykäyttöön, toimintatavoista sopimiseen sekä tekoälyyn liittyvän strategian laatimiseen. Älkää unohtako resursoida.

Kokeilukulttuurin, uteliaisuuden ruokkimisen ja jatkuvan oppimisen merkitystä ei voi korostaa liikaa. Tekoälyn tuoma muutos on väistämätön, joten ennen pitkää eteen tulee niinsanotusti ’pakko’.

Asiantuntijana sinun kannattaa suhtautua tekoälyyn reippaan uteliaasti: 

1. perustaidot haltuun, 
2. aktiivista työskentelyä tekoälyn kanssa (paras jos ei ainoa tapa oppia), 
3. kriittistä arviointia sen tuotoksista 
4. sekä se tärkein: opettele yhdistämään tekoälyn kyvyt omaan asiantuntemukseesi ja kokemukseesi omalla alalla.

Hyvä neuvo luovalta johtajalta

Luova johtaja Teemu Suviala lausuu Helsingin Sanomien jutussa osuvasti:

”Uusien työkalujen myötä tiedon kerääminen ja analysointi nopeutuu huomattavasti. Se antaa lisää aikaa muulle ihmisen tekemälle työlle.

Vaikka teknologia kehittyy, ihminen pysyy puikoissa, Suviala sanoo.

”Meistä kaikista tulee luovia johtajia. Sen takia on tärkeää, että meillä on laajaa yleissivistystä ja koulutusta ja että olemme empaattisia ja avoimia. Muuten voi olla vaikeaa johtaa tekoälyä.”

Tämä x 100!

Olen samaa mieltä: kokeneet asiantuntijat lähtevät etumatkalta tekoälyn hyödyntämiseen. Osaamme johtaa tekoälyä.

Kirjoitin tästä hiljan näin: “kokeneella osaajalla on tietoa, taitoa ja kirkas kokonaiskuva sekä kaksi tekoäly-valttikorttia. Ne ovat kokemukseen ja näkemykseen perustuva erinomainen kyky ohjata tekoälyä taitavilla kehotteilla ja toisaalta taito arvioida tekoälyn tuottamaa kokematonta arvioijaa paremmin.”

Riitta 

Kuvituskuva laadittu Midjourneylla.