Olen viimeisen kahden viikon aikana kokeillut lukuisia AI-työkaluja työssäni; tekstin tuottamiseen, ideointiin, analysointiin, kilpailijatiedon keruuseen – ja hyvin usein oman jo olemassa olevan tekstin uudelleenmuotoiluun tietylle kohdemarkkinalle, joka vaatii aivan liikaa superlatiiveja ja posia mun makuuni: “tee tästä tekstistä amerikkalaisempi” on mun vakio-ohje tekoälylle.
Verkostossani vaikuttava Suvi-Maaria Wulff aloitti tänään innostuneena tekoälykeskustelun Facebookin mainiossa Markkinointikollektiivi-ryhmässä. Hän toi tyytyväisenä esille hyvät kokemuksensa jasper.ai:n käytöstä sisällöntuotannossa ja kyseli avoimesti muiden kokemuksia.
Vastaanotto oli hämmentävän skeptinen. Ryhmä on suljettu ryhmä, joten en sinne linkitä, mutta tässä muutama makupala reaktioista:

• “Parempi olisi käyttää ihan oma älyä ©”
• “Hyvä renki, huono isäntä. Ihmisillä on about eläinkunnan paras pattern recognition ja vähintään alitajunnassa nämä tekoälypostaukset yhtäläistyy ryhmäksi ja alkaa jakamaan tunnereaktiot keskenään. Kun tuuli kääntyy niin mennään alamäkeen lujaa osana harmaata massaa.”
• “Aikaa ei oo kulunut kauaakaan ja somessa alkaa jo nyt kiertää ihan sanasta sanaan samanlaiset postaukset, jotka tehty parhaillaan jopa eri teköälyillä. Ideointiin ihan kiva, mutta sellaisenaan en käyttäisi mihinkään.”
• “Voiskohan tekoäly myös scrollata somet ja iltasanomat läpi mun puolesta”

Kellokäyrä esiin ja itsereflektoimaan

Just. Muutos hirvittää. Tässä kohtaa voi kaivaa esille Gaussin kellokäyrän, joka on teknologiaväelle tuttu uusien teknoinnovaatioiden adoptointikäyränä. Early adopters & laggards, muistatte varmaan. Joku on kuvannut tähän liittyvää tuttuakin tutumpaa muutosvastarintaa neo-luddismiksi.

Tiesitkö muuten, että tuon käyrän alkuperä on itse asiassa innovaatioiden hyödyntämisestä maataloudessa – ja johon teknologia-alan eräänlainen raamattu, Crossing the Chasm, perustuu. Alkuperäinen maataloutta koskeva innovaatioartikkeli on vuodelta 1957, Iowa State -yliopistosta, ja se löytyy täältä.

Argumentointiapua tekoälyltä

Tuosta Suvin saamasta vastaanotosta pikkuriikkisen ärsyyntyneenä kysyin Chat GPT:ltä seuraavasti: ”Kuinka perustella Chat GPT-4:n hyötyjä skeptiselle markkinoinnin ammattilaiselle?”

Alla vastaus, jonka tekoäly minulle generoi:   

Voit perustella Chat GPT-4:n hyötyjä skeptiselle markkinoinnin ammattilaiselle seuraavilla argumenteilla:

1. Sisällöntuotanto: GPT-4 auttaa luomaan laadukasta sisältöä nopeasti ja tehokkaasti, kuten blogiartikkeleita, sosiaalisen median julkaisuja, sähköpostikampanjoita ja mainostekstejä. Tämä voi parantaa markkinointiviestintää ja säästää aikaa.
2. Ideoiden generointi: GPT-4 voi auttaa markkinointiammattilaisia kehittämään uusia ideoita ja strategioita, sillä se pystyy tarjoamaan ehdotuksia ja luomaan uusia näkökulmia nopeasti.
3. Asiakaspalvelu ja vuorovaikutus: GPT-4:n avulla voi parantaa asiakaspalvelua esimerkiksi chatbotien kautta, jolloin asiakkaat saavat nopeasti ja tarkasti vastauksia kysymyksiinsä. Tämä voi lisätä asiakastyytyväisyyttä ja vähentää henkilöstöresursseja.
4. Kielituki: GPT-4 tukee monia kieliä, mikä mahdollistaa monikielisen sisällön luomisen ja globaalien markkinointikampanjoiden toteuttamisen helpommin.
5. Kohdennettu markkinointi: GPT-4:n avulla on mahdollista luoda kohdennettua sisältöä eri asiakassegmenteille, mikä parhaimmillaan voi parantaa markkinointiviestien tehoa ja kasvattaa konversiota.
6. Analytiikka ja raportointi: GPT-4 auttaa analysoimaan ja raportoimaan markkinointikampanjoiden tuloksia. Ammattilaiset voivat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä ja optimoida kampanjoita.
7. Ajan säästäminen ja tehokkuus: GPT-4 voi automatisoida monia rutiinitehtäviä, kuten markkinointimateriaalien kääntämisen, SEO-avainsanojen analysoinnin ja kilpailijoiden seurannan. Tämä vapauttaa ammattilaisille aikaa keskittyä strategisempiin ja luoviin tehtäviin.
8. Jatkuva oppiminen: GPT-4 pystyy oppimaan ja parantamaan suorituskykyään ajan myötä, mikä tarkoittaa, että se mukautuu muuttuviin markkinointitrendeihin ja pysyy aina ajan tasalla. Ehkä nopeammin kuin muut. 
9. Kustannussäästöt: GPT-4:n käyttö voi vähentää kuluja, jotka liittyvät ulkoistettuihin palveluihin, kuten copywritingiin ja käännöspalveluihin. Se voi myös auttaa pienentämään sisäisiä henkilöstökustannuksia, kun tehtäviä, kuten sisällöntuotantoa, voidaan automatisoida ja tehostaa. Tämä tuo kustannussäästöjä ja mahdollistaa resurssien uudelleen kohdentamisen strategisempiin ja korkeamman arvon tehtäviin.

Sillä lailla. Onhan tuossa hassuja lauserakenteita, mutta substanssi on ihan hyvällä tasolla. Tuosta voi itse jatkaa ja parantaa. 

Nakkasin tämän listan tuonne em. ryhmään – ja sinne laskeutui jännä hiljaisuus, ei kommentin kommenttia toistaiseksi. Tai okei, jengi lähti viikonlopun viettoon 😊

Markkinoinnin jutut pieniä, taustalla tapahtuu suuria

En tietenkään tiedä miten tämä kehittyy – ainoa mitä tiedän on tämä vauhti on valtava.  Omaa olotilaa voisin kuvata yhdellä sanalla: superutelias ja hiukan huolestunut. Mietin tekoälyn soveltamisen paikkoja aktiivisesti päivittäin sekä omassa työssä että yrityksissä, joissa vaikutan. 

Toki olen välillä hämmentynyt ja seuraankin käynnissä olevaa vakavaa keskustelua tekoälymallien kehittämisen tauosta. Applen toinen perustaja Steve Wozniak, Teslan toimari Elon Musk, joukko muita teknologia-alan nimekkäitä tyyppejä ja tutkijoita suosittaa keskeyttämään tekoälymallien kehittämisen puoleksi vuodeksi. Artikkelit tästä vetoomuksesta, suomeksi Hesarissa ja originaali englanniksi.

En jaksa uskoa, että tätä junaa voi pysäyttää vaikka niin haluaisi. Mutta tottakai toivon, että hyvis-pahis -kisa kulkee oikeaan suuntaan. Kollegani antoi lukusuosituksen ruotsalais-amerikkalaisen MIT-proffan Max Tegmarkin “Life 3.0: Being Human in the Age of Artificial Intelligence” -kirjasta. Koetan tarttua siihen lähipäivinä ja saada lisää ajattelun työkaluja tähän dilemmaan.

Halaus, ☀️
Riitta

PS. Kuvituskuvan generoin tekoälyllä (Midjourney).