Kiristyvän kilpailun markkinoilla ja työpaikoilla ei tunteilla. Tai korkeintaan kiroillaan ja kyynelehditään. Päätöksenteossa ja strategisessa suunnittelussa kuunnellaan tiukasti järjen ääntä. Mitä tiukempaan paikkaan joudutaan, sitä vähemmän tunteelle jää Suomessa sijaa. Johtotehtävissä (ja Suomessa) lienee edelleen noin 64 ruotsinlaivallista insinöörejä. Ystäväni, yritysvalmentaja Mikko Taskinen kirjoittaa suoria sanoja insinöörimielestä:

“…(insinöörin sydämestä) tuli pelokas ja muutosvastarintainen, ylpeä ja itseriittoinen ja kaikkitietävä, koska se kokee tarpeekseen hallita sitä pientä osaa maailmaa ja elämää, ja pysyttelee siksi siellä. Siksi insinööriä ei kannata kehottaa relaamaan tai päästämään irti. Se on hänestä kauhistuttavaa. Hän saattaa jopa kutsua sitä tyhmäksi, typeräksi, lapselliseksi ja turhaksi, koska on ihan oikeitakin asioita. Rautaisella insinöörin logiikallaan insinööri torppaa kaikki yritykset muuttaa hänen mieltään ja samalla puristaa elämän ulos – elämästä.”

Elämänfilosofiaa yrityksiin

Professori, elämänfilosofi Esa Saarinen on sinnikkäästi ja todistusvoimaisesti pehmittänyt lukuisia insinöörijohtajia systeemiälykkäiksi. Osallistuin Esa Saarisen 60-vuotisjuhlakirjan julkistusseminaariin, jossa menestyneet yritysjohtajat, vannoivat Esan johtamisoppien toimivan.

Suomalaisen teollisuuden ylin johto on rohkeaa. Outotecin Pertti Korhonen, Koneen Matti Alahuhta sekä ex-nokialaiset J.T. Bergqvist ja Jorma Ollila kertoivat miten he ovat menestyneet muuttamalla johtamistyylinsä. Koneen Matti Alahuhta kertoi pitävänsä henkilöstötyytyväisyyttä tärkeämpänä kuin asiakastyytyväisyyttä. Jälkimmäinen seuraa edellistä kun ihmiskeskeisyys on mukana. Rohkeaa puhetta.

Ihmiskeskeinen johtamiskulttuuri on keskeinen voimavara uusia kasvun lähteitä etsittäessä. Samanaikaisesti monipuolinen suhdeverkosto toimii kasvualustana monessa bisneksessä – ja näissä verkostoissa tiedon jakaminen on valtaa. Jos kisaamme menestyksestä jatkaen linjaamme tiukan järkijohtamisen, tiedon panttauksen ja yksilösuoritusten ihmemaana, on vaikea nähdä suurta kilpailukyvyn hyppäystä tai hyvää kasvua. Johtamishaaste on valtava.

Järjen ja tunteen sekakäytöllä kasvuun

Miten insinöörien ja muiden järkiseppien sitten käy? Lakimies, ohjelmoija tai ekonomi ovat kaikki ammatteja, joiden tulevaisuus muuttumassa kiinnostavaksi. Nämä ”vasemman aivopuoliskon ammatit” kun joutuvat osin robotisaation ruuaksi.

Vasemman aivopuoliskon tehtävistä osa on syytä jättää suosiolla koneille ja satsata oikean puoliskon kyvykkyyksiin – empatiaan, luovuuteen, kekseliäisyyteen ja monipuolisiin ennakointitaitoihin. Niitä on vaikeampi korvata konein.

Tasapainoiseen aivopuoliskojen käyttöön törmää yrittäjävetoisissa ja -henkisissä organisaatioissa. Kasvu- ja startup-yritysten toimintakulttuuri on kokeileva, avoin, utelias, luovasti verkostoissa toimiva ja riskinoton salliva.

Näissä vaikuttava tietotyöläinen on tuottava ja hyvinvoiva molempien ajattelun systeemien sekakäyttäjä. Useimmilla meistä on synnynnäinen kyky toimia älykkäästi vaativissa vuorovaikutustilanteissa.

Inhimillisen näkökulman ymmärtämisestä syntyy parempia päätöksiä ja ymmärrystä kivuliaankin muutoksen edessä.

Huippuyksiköitä ei synny sattumalta (kuvaan sitä alla).

Entä miten tässä pärjää valmistava teollisuutemme? Italian ja Ranskan teollisuudella on monen vuoden etumatka palvelutuotteistamisen design-tunne-akselilla. Oma rautainen ja paperinen teollisuushistoriamme on pysytellyt vankasti poissa pehmoilusta ja keskittynyt kilpailemaan hinnalla.

Mitä lääkkeeksi? Perinteisen valmistavan teollisuuden johdolle tunneanturit päähän ja baanalle. Myös poliittisille päätöksentekijöille rohkeutta toimia toisin. The Economist -lehti kirjoittaa verkottumisesta keskeisenä teollisuuteen vaikuttavana trendinä. Tehtaat ja niiden tietojärjestelmät liitetään tietoverkkoihin, kumppanit, asiakkaat ja muut sidosryhmät tulevat osaksi ketjua – myös ennen ja jälkeen kaupan teon.

Jokainen bisnes on pohjimmiltaan tunnebisnestä. Lopputuloksena järjen ja tunteen voimayhdistelmästä on parhaimmillaan entistä parempia, haluttuja tuotteita ja palveluja, työpaikkapahoinvoinnin sijasta hyvinvointia sekä kipeästi kaivattua kilpailukykyä. Sekä yritysten asiakkaat että Suomi tarvitsevat tätä.

PS. Ja vielä: ettei jää epäselväksi > Rakastan insinöörejä!

—

Taustainspiraationa tälle kirjoitukselle toimivat:

Esa Saarisen 60-vuotisjuhlaseminaari 12.8.2013
http://systemsintelligence.aalto.fi/elamanfilosofi/

Robottiviikko & sen loistavat dynamot Cristina Andersson & Antti Joensuu
http://www.suomalainentyo.fi/tervetuloa-robottiviikolle

Intellectual Transit Zone –blogi
http://intellectualtransitzone.wordpress.com/

Esa Korvenmaan kirjoitus ”Elämäntaparemontti”
http://www.tietoviikko.fi/cio/elamantaparemontti/a922613

Startup-herätyskokous Korjaamolla 29.8.2013
http://hupparihorho.fi/korjaamo/