Tietohallinnon ja HR:n Sputnik-hetki
Megatrendit kuten pilvipalvelut, kuluttajistuminen, mobiliteetti ja sosiaalinen media laittavat sekä IT:n että HR:n kestävyys- ja nopeustestiin.
Posts tagged ‘Dachis Group’
Apr 30
Jul 30
Systems Intelligence, Serendipity and Listening for the Better Decisions
A beautiful moment I managed to capture in the Helsinki summer!
I’ve earlier blogged about how I find intuition and seeing the value of the tacit knowledge as very interesting perspectives for the decision-making. As social business and new ways of working are now changing the organizations and the entire business landscape, and further adding to the complexity – I’ll find it even more interesting to study decision-making and how understanding is created.
I was looking for something else from my bookshelf and found the good old book by Stephen P. Robbins “Essentials of Organizational Behavior”, and randomly checked out the chapter about individual differences in decision-making. What I found was an interesting quadrant that describes the leadership styles related to the decision-making, it has two axes: Way of Thinking and Tolerance for Ambiguity. The four styles of decision-making are: Directive, Analytical, Conceptual, and Behavioral.
Decision-Style Model. Source: A.J. Rowe and J.D. Boulgarides, Managerial Decision Making (Prentice Hall 1992)
My Nostalgia Trip to Pre Social Business
As part of my unlearning and learning process towards better understanding of Social Business I’ve been thinking back the time I worked for a Swedish Supply Chain Management (SCM) company IBS.
Yes, I am recalling the attempts we made in order to build a platform for a global wholesale distribution, the concept was called as Virtual Enterprise.
It is now most interesting to follow the discussion about social business design and to find many similar perspectives.
Simultaneously with The Power of Pull, a warmly recommended read, I have been re-reading older European research about business process design (pdf), written by two Swiss gentlemen Elgar Fleisch and Hubert Österle. Already eighteen years ago (!) in 1993 they created an interesting concept of Integration Area that refers to organizational processes which are characterized by high dependency, and therefore require a high degree of coordination.
They discuss the complexity of inter-organizational networking which is associated with human interaction, organization structure, and the culture. In order to reduce this complexity, Fleisch and Österle presented the Coordination Areas. The five coordination areas that are highly dependent of each other are: Supply Chain Management, Relationship Management, Innovation, Infrastructure, and Organization Development.
Jan 10
Teflonviestintää ja aitoja suhteita
Photo by me @ Chania, Greece 2010
Kirjoitin aikaisemmassa blogikirjoituksessani inhimillisyyden renessanssista, persoonallisuuksien esiinmarssista, yrityksen sosiaalisesta voimasta, ja siitä miksi sosiaalisessa mediassa on tärkeää toimia omalla nimellä ja kasvoilla.
Sunnuntain Hesari inspiroi jatkamaan aiheesta. Taloussivun sosiaalista mediaa käsittelevässä artikkelissa Valion brändijohtaja Hanna Hiekkamies iloitsi tavasta, jolla Valion fanit ovat puolustaneet yhtiötä Facebookissa, ja hän lausui:
”Tapaus avasi silmäni. Sosiaalisessa mediassa täytyy tulla ulos yritysroolista ja vastata omalla nimellään, ihminen ihmiselle. Se on uutta.” (HS 9.1.2011)
Aivan. Minulla on monia samansuuntaisia kokemuksia suomalaisyritysten markkinointiviestinnän tavoista ja tottumuksista. Nimettömyyttä ja tyylipuhdasta persoonattomuutta pidetään turhan usein ammattimaisena ja asiallisena – no, asiallista se on toki, mutta äärimmäisen tylsää ja vastaanottajan tefloniksi tekevää. Viesti ei tartu, saati kiinnosta.
Hiekkamiehen lausuma toi mieleen myös termin sosiaalinen bisnes, tai Social Business Design. Käsitteen on ensimmäisenä lanseerannut amerikkalainen konsulttitalo Dachis Group, joka määrittelee sen näin:
“Social business design helps companies reinvent themselves into dynamic, socially calibrated organizations that gain constant value from their ecosystem of connections.”
Ihmiset, kulttuuri ja suhteet saavat pääroolin. Teknologia tukee.
Amerikkalaisten ja eurooppalaisten media- ja organisaatiotutkijoiden ja -konsulttien kesken on käynnissä vilkas keskustelu sosiaalisen median hyödyntämisestä ja roolista organisaatiossa, uudesta ihmiskeskeisestä toimintakulttuurista. Keskiössä ovat rinta rinnan ihmiset, prosessit ja työkalut. Asiasta käytetään Social Business Design -termin ohella nimitystä Enterprise 2.0.
Aiemmin ykkösviulun paikkaa soittikin Andrew McAfeen lanseeraama Enterprise 2.0 -koulukunta, mutta jota nyt moni pitää liikaa työkaluihin keskittyvänä. McAfee on tosin uudistanut määrittelyään paremmin huomioimaan ihmisten ja suhteiden merkityksen. McAfeen määritelmä vuodelta 2006 löytyy täältä.
Henkilökohtaista sosiaalista voimaa
Sunnuntai-iltana suosikkianalyytikkoni R ’Ray’ Wang (jonka olen kerran livenä tavannutkin) tviittasi pysähdyttävän 140-merkkisen. Ray laukoo tviitissään Business-to-Business- ja Business-2-Customer –lähestymistapojen olevan mennyttä maailmaa – ja Peer-to-Peer’in olevan sosiaalisen bisneksen käypä valuutta.
Erittäin mielenkiintoinen ajatus! Jäin välittömästi koukkuun. Inhimillisyys, ihmiseltä ihmiselle, sosiaalinen bisnes – ja henkilökohtaista sosiaalista voimaa.
Epäilen kuuluvani Ray Wang -koulukuntaan. Olen vakuuttunut, että muuttuvassa toimintaympäristössä on entistä tärkeämpää, että organisaation toiminnan perustana on vilpitön kiinnostus ihmistä ja hänen taitojaan, tarpeitaan ja suunnitelmiaan kohtaan: tunnistaa ja tunnustaa yksilö. Aito kiinnostus asiakasta, kolleegaa, työntekijää, kumppania kohtaan. Siitä kumpuavat suhdeverkostot ja yhteisöllinen toiminta.
Vilpitön kiinnostus ja arvonanto toista kohtaan ovat tärkeitä myös silloin kun yhteistä sosiaalista objektia ei ole löydy. Erityisesti silloin tarvitaan sosiaalista voimaa toimia oikein – ja joskus käy jopa niin, että tyhjälle pöydälle ilmestyykin kattauksen ensimmäinen osa.
Jään Hesarin jutun ja Ray’n tviitin järisyttämänä miettimään sosiaalista bisnestä ja sosiaalista voimaa oman startup-yritykseni kulmasta: miten huomioin tämän yritykseni kehittämisessä?
